1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kenelle ei statiineja?
Ajan­kohtai­sta

Kenelle ei statiineja?

The Cochrane Library korjasi äskettäin tiedotetta, jonka se antoi tammikuussa statiinien käytöstä vähäisen sydän­tautiriskin potilailla.

Kenelle ei statiineja? Kuva 1 / 1

The Cochrane Library korjasi äskettäin tiedotetta, jonka se antoi tammikuussa statiinien käytöstä vähäisen sydän­tautiriskin potilailla. Tiedotteessa todetaan, että ­statiineista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä niille henkilöille, joiden sydän- ja verisuonitautien riski on pieni. Näyttö statiinien hyödyistä on vähäisempi niillä, joilla ei ole todettu sydän- ja verisuonitautia.

Keiden kohdalla statiineja pitäisi välttää, Dyslipidemioiden Käypä hoito -työryhmän jäsen, dosentti Hannu Vanhanen?

– Jos potilaalla ei ole muuta riski­tekijää kuin kolesteroli, pitää olla tarkkana. Jos kokonaiskolesteroli on kuitenkin yli 8 mmol/l tai LDL-kolesteroli yli 6 mmol/l, sitä voidaan pitää jo yksinään perusteena statiinihoidolle. Naisten sydäntautiriski kasvaa merkittävästi vasta postmenopausaalisesti, miehillä jo 40 ikävuoden jälkeen. Riskiä ei kuitenkaan pidä vähätellä nuoremmissakaan ikäryhmissä. Heillä hoidossa avainasemassa ovat ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus ja painonhallinta.

Miten sydäntautiriskiä arvioidaan?

– Dyslipidemian lisäksi valtimotautien kokonaisriskiin vaikuttavat ikä, sukupuoli, tupakointi, verenpaine, ylipaino ja sukurasitus. Käypä hoito -suosituksen mukaan suuren riskin ryhmään kuuluvat oireettomat henkilöt, joilla on riskitekijäkasauma, perinnöllinen dyslipidemia, hyvin korkea kolesteroli ja valtimotautien sukurasitus. ­Kokonaisriskin arvioinnin apuna voi käyttää SCORE-taulukoita tai FINRISKI-laskuria.

Mitä kuuluu dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukselle?

– Käypä hoito -suosituksen uudistustyö on käynnissä.

Työryhmän puheenjohtajan, professori Matti J. Tikkasen mukaan suosituksen päivitykset valmistunevat vuonna 2012.

Tiina Lautala

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.