Keskussairaaloihin kaivataan lisää lastenlääkäreitä
Lastenlääkäritilanne on vaikeutunut osassa keskussairaaloita. Iän myötä lastenlääkärit toivoisivat päivystysrasituksen jo hellittävän, mutta kun näin ei käy, hakeudutaan muualle töihin. Samalla päivystysrasitus kasautuu jäljelle jääville, jotka väsyvät entistä enemmän. Sairaaloiden lastenlääkäreistä iso osa on eläkeiän kynnyksellä.
- Keskussairaaloihin tulee pula lastenlääkäreistä sitä mukaa, kun keski-ikäinen lastenlääkärijoukko ei enää jaksa, sanoo Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Kaisu Antila.
Hän ilmoitti vastikään luopuvansa ylilääkärin virastaan, koska katsoi, ettei voi enää vastata laadukkaasta hoidosta: keskussairaalassa on liian vähän lastenlääkäreitä.
Antila jää kuitenkin keskussairaalaan erikoislääkärin vakanssille ja elokuussa aloittava seuraaja on valittu.
- Toisaalta saimme näin taloon uuden työntekijän ulkopuolelta.
Pienen klinikan vähät virat
Keskussairaaloiden lastenlääkäritilanteeseen on kiinnittänyt huomiota myös Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen. Hän on huolissaan etenkin lastenlääkäritilanteen vaikutuksesta synnytyksiin keskussairaaloissa. Lähtökohta on, että synnytyssairaalassa on oltava lastenlääkäripäivystys.
- Maakuntakeskussairaaloissa on pystyttävä säilyttämään synnytystoiminta, koska se on tärkeää koko maakunnan olemassaolon kannalta, Punnonen toteaa.
- Olisi aika vaikea kuvitella, ettei esimerkiksi Pohjois-Karjalassa olisi synnytysyksikköä. Alueella syntyy niin paljon lapsia, että siellä täytyy säilyttää synnytysvalmiudet.
- Synnytystoiminnan päättyminen vähentää myös muuta operatiivista päivystysvalmiutta. Näin on käynyt tai käymässä niissä aluesairaaloissa, joista synnytysyksikkö on lakkautettu, hän toteaa.
Punnonen selvitti sairaaloiden erikoislääkärivajetta viime syksynä jo neljättä kertaa. Maan kaikkien sairaaloiden lastentautien osastoille olisi viime syyskuussa palkattu noin 40 lastenlääkäriä lisää, heistä kolmisenkymmentä pysyvästi. Kaikkiaan lastenlääkäreitä tarvittaisiin Punnosen mukaan sairaaloihin töihin viidesosa enemmän kuin heitä on nyt siellä työssä.
- Keskussairaaloiden lastenklinikat ovat pieniä yksiköitä, joissa on vähän erikoislääkärien vakansseja ja virkoja. Kun vähäisestä joukosta lähtee yksi tai kaksi pois, voi laskea, että 10-20 prosenttia töistä siirtyy muiden tehtäväksi, Kaisu Antila huomauttaa.
Joensuussa lastenosastolla on seitsemän erikoislääkärin virkaa. Töissä on 3,5 erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri. Päivystykseen saadaan apua talossa aiemmin töissä olleilta lastenlääkäreiltä, mutta silti talon omilla lastenlääkäreillä on kuukaudessa 4-5 etupäivystystä ja yhtä monta takapäivystystä.
Lastenlääkäritilanne on kärjistymässä myös Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa, missä lastenosastolle haetaan parhaillaan apulaisylilääkäriä ja erikoislääkäriä.
- Ellemme nyt saa virkoihin uusia lääkäreitä, meillä on syksyllä kolme erikoislääkäriä. Tulee pelko, kauanko näin jaksetaan. Pystymmekö enää takaamaan lastenlääkäripäivystystä ja jos sitä ei ole, miten hoidetaan synnytykset, miettii lastentautien ylilääkäri Ritva Renko.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa synnytyksiä oli viime vuonna vajaat 1 200, Joensuussa noin 1 550.
Kohtuuttomat päivystykset pois
Heikki Punnosen mukaan lastenlääkäreistä on nyt vajaat 120 eläkeiän kynnyksellä, 57-62-vuotiaita. Uusia lastenlääkäreitä valmistunee muutama enemmän vuosina 2003-2007.
- Kun vaje nyt on noin 40 lastenlääkäriä ja osa valmistuvista menee työhön yksityissektorille, tutkijoiksi ja muihin tehtäviin, ei valmistuvien määrä tule kattamaan eläkkeelle siirtyvien määrää, Punnonen laskee.
Lääkäriliiton Lastenlääkärit alaosaston keräämien tietojen mukaan seuraavan noin kolmen vuoden kuluessa eläkkeelle jää ainakin kymmenen prosenttia sairaalassa työskentelevistä lastenlääkäreistä.
- Lastenlääkärivaje ei siis ole pelkästään Itä-Suomen ongelma, vaan akutisoituu keskussairaalassa toisensa jälkeen sitä mukaa kuin viisikymppiset eivät enää jaksa, huomauttaa Kaisu Antila ja korostaa esimerkiksi suurta päivystysrasitusta.
- Nykyisessä tilanteessa onkin varmaan tärkeintä varmistaa sairaaloissa sellaiset työolosuhteet, että nykyiset lastenlääkärit jaksaisivat olla työssä. Tämä koskee ennen kaikkea jo yli 50-vuotiaita, sanoo Heikki Punnonen.
Hänen mielestään ensimmäiseksi olisikin päästävä eroon kohtuuttoman raskaista päivystyksistä. Punnonen kuitenkin muistuttaa, että päivystys on oleellinen osa toimivaa erikoissairaanhoitoa ja osa sairaalalääkäreiden työtä, myös hyvin hoidetuissa ja turvallisissa synnytyksissä.
- Me saimme päivystyksen jälkeisen vapaapäivän jo kaksi vuotta sitten, sanoo Kaisu Antila ja kiittää sairaanhoitopiirin johtoa avusta ja ymmärtämyksestä.
- Jos ikääntyneen lääkärin on pakko päivystää, olisi hyvä saada edellinen päivä vapaaksi ainakin osittain. Sama pätee myös rankoissa päivystyspisteissä, Antila toteaa.
Antila kaipaakin takaisin virkaehtosopimuksessa aiemmin ollutta kohtaa, jonka mukaan operatiivisilla aloilla sai vähentää päivystyksiä, kun täytti 55 vuotta.
Koko tilanteen ratkaiseminen edellyttää Antilan mukaan kuitenkin paljon laajempia ratkaisuja: enemmän virkoja, jotta päivystys voidaan korvata aikana, ja palkkausta, jolla julkisen sektorin työ koetaan halutuksi.
