Kestääkö kuntien talous kansallisen terveysprojektin? Kuntaliitto: Valtion on liian helppo määrätä kunnille uusia tehtäviä
Valtiosihteeri Raimo Sailas moittii kuntia kovin sanoin siitä, etteivät ne ole toteuttaneet omaa osaansa kansallisesta terveysprojektista. Palvelurakenteisiin ei ole uskallettu puuttua kovalla kädellä. Kuntien edunvalvontajärjestö Kuntaliitto ei kuitenkaan niele purematta Sailaksen moitteita.
Valtiosihteeri Raimo Sailaksen viesti kunnille on selkeä: pieniä terveyskeskuksia pitää yhdistää.
- Yhdistymisiä ei ole toteutettu edes siellä, missä lääkäripulan takia ei terveyskeskuksessa ole enää edes sitä yhtä ainutta lääkäriä virassa. Kunnat eivät ole pystyneet toteuttamaan tässä kohtaa omaa osuuttaan kansallisesta terveysprojektista, Sailas suomii. Tavoitteenahan on, että jokaisen terveyskeskuksen asukaspohja olisi vähintään 20 000 ihmistä.
Sailas pitää harmittavana sitä, jos kuntien itsehallinto ei pysty tässä kohtaa toimimaan. Hän puhui viime viikolla Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa Helsingissä.
Kietäväinen: Toimintaa silti järkeistetty
Kuntien edunvalvontajärjestössä, Suomen Kuntaliitossa, ei valtiosihteerin moitteita aivan purematta niellä. Tosiasioita ei sielläkään kiistetä, mutta lähtökohtaisesti ajatellaan hieman toisin.
- Vaikkei pieniä yksikköjä olekaan vielä eri syistä johtuen saatu yhdistettyä, on sentään tapahtunut jotain! korostaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
- Toimintoja on rationalisoitu; on rakennettu yhteispäivystyksiä ja palkattu keikkapäivystäjiä helpottamaan vakinaisten työtaakkaa. Etädiagnostiikkaa kokeillaan syrjäseuduilla, ja uusia kuvantamisratkaisuja kehitellään, luettelee Kietäväinen.
Päämäärä näyttää siis samalta, eli onko kyse vain keinojen erilaisuudesta? Pitäisikö valtiovallan ottaa niskoittelevat kunnat kovempaan otteeseen vanhan lääkintöhallituksen tavoin?
Sekä Sailas että Kietäväinen puistavat päätään vanhan normiohjauksen kaipuulle. Kunnat ja ihmiset ovat erilaisia, siksi tarpeetkin ovat erilaisia. Kunnilla pitää olla vapaus vastata kuntalaisten tarpeisiin.
- Ei normeja, eikä missään nimessä korvamerkittyjä valtionapuja! Tästä asiasta niin Sailas kuin Kietäväinenkin ovat vankasti yhtä mieltä.
Vaalien lähestyessä kansanedustajien halukkuus jakaa mannaa kansalaisille kuitenkin näyttää selvästi kasvavan. Jo nyt on esimerkiksi ehditty kummastella, mitä tehtäisiin korvamerkityillä 15 miljoonalla eurolla, jotka on määrätty syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluihin.
Kuntalaisen palvelu on kunnan velvoite
Raimo Sailas sanoo, että niin eduskunnassa kuin hallituksessakin perusdraivi on kehittää ja luoda uusia palveluita. Kansalaisten veromarkoille halutaan tarjota vastinetta.
- Mutta se ei onnistu siten, että yhtenä vuonna lyhennetään korvamerkityillä rahoilla leikkausjonoja ja toisena vuonna estetään lapsia syrjäytymästä. Oikeasti tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, muistuttaa Raimo Sailas.
- Valtiolle on tehty liian helpoksi sälyttää kunnille aina vain uusia tehtäviä ja velvoitteita! huomauttaa Kietäväinen.
Hän muistuttaa myös, että kuntatalous on kokonaisuudessaan kääntymässä tänä vuonna laskuun. Vielä viime vuosi säilyi edellisen tasolla, sillä verotulot kasvoivat, ja verotilitysten oikaisut palauttivat rahaa valtion kirstusta kuntien kukkaroon. Pahinta on, että erot kuntien taloudellisessa tilanteessa vain syvenevät. Lakisääteiset uudet velvoitteet merkitsevät toki uusia palveluja kuntalaisille, mutta erityisesti köyhtyville kunnille uudet tehtävät voivat koitua jo pelottavan raskaiksi.
Peruspalvelusopimustoisi pitkäjänteisyyttä
Kuntaliitolla on oma ehdotuksensa valtion ja kuntien suhteen järjestämiseksi. Samalla turvattaisiin Kuntaliiton mielestä pitkäjänteisempi kehitystyö kunnissa.
- Peruspalveluohjelma ja sen osana oleva peruspalvelubudjetti tasapainottaisivat kuntien tehtävien vaatimia menoja ja tuloja. Peruspalveluohjelma rakennettaisiin aina vaalikaudeksi kerrallaan, ja se linjaisi ministeriöiden suunnitelmien, lainsäädännön ja päätöksenteon valmistelua. Peruspalvelubudjetti käsiteltäisiin vuosittain valtion talousarvion laadinnan yhteydessä ja viime kädessä siitä päättäisi eduskunta, esittää Timo Kietäväinen.
Näin saataisiin kuntien ja valtion suhteeseen sitovuutta ja jatkuvuutta. Kunnille ei ykskaks putkahtaisi eduskunnasta uusia velvoitteita, vaan niistä neuvoteltaisiin yhdessä.
Kokeneena ministeriön virkamiehenä Raimo Sailas ei juuri vaalien alla ota selkeää kantaa Kuntaliiton esittämään ideaan peruspalvelusopimuksesta.
