Kliiniset laaturekisterit tekevät toiminnan näkyväksi
Selkäkirurgian rekisteri on yksi ensimmäisistä käyttöönotetuista kliinisistä laaturekistereistä.
Yliopistollisten sairaaloiden piirissä aloitettiin kliinisten laaturekisterien yhteistyöhanke vuonna 2017.
Selkäkirurgian rekisteri on yksi ensimmäisistä käyttöönotetuista kliinisistä laaturekistereistä. Selkäkirurgian käytössä on aiemminkin ollut erilaisia viranomaisrekistereitä, mutta niistä ei käynyt ilmi esimerkiksi hoidettavan sairauden vaikeusaste.
Ortopedi Liisa Pekkanen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä toteaa, että laaturekisteri tekee toiminnan näkyväksi. Se kertoo, mikä on hoidettavan selkäsairauden vaikeusaste, millä tavalla leikkaus toteutetaan ja millaisia tuloksia saavutetaan.
– Rekisteri tuo tietoja myös logistiikasta – hoitoajoista ja muista ihan käytännön asioista, hän sanoo.
Pekkasen mukaan rekisteristä saatavan tiedon laatu riippuu siitä, kuinka kattavasti tietoa potilaalta kerätään ja kuinka kattavasti kirurgit rekisteriä käyttävät. Sote-valmisteluunkin liittyen tietoa tarvitaan nykyisin enemmän ja erilaisessa muodossa kuin aikaisemmin.
THL:ssä käynnistettiin helmikuussa 2018 työ laaturekisteritoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. Pekkasen mukaan THL:n hanke on kriittisen tärkeä.
– Jotta pääsemme toteuttamaan eri sairaaloista tulevan tiedon yhdistämistä, muokkausta ja analysointia, tarvitaan THL:n tyyppinen puolueeton ja ammattimainen taho, jossa on tietotaitoa ja kokemusta tällaisen tiedon käsittelystä, Pekkanen mainitsee.
HIV-laaturekisteriä käytetään päivittäin
Yksi ensimmäisistä mukaan tulleista on HIV-laaturekisteri, joka on jo päivittäisessä käytössä.
HUS:n infektiolääkäri Pia Kivelän mukaan laaturekisteri on erinomainen ja välttämätön työkalu jokapäiväisessä työssä.
Hän huomauttaa, että rekisteri on käytössä vastaanotoilla ja kokouksissa, joissa käsitellään hoidollisia ongelmia. Rekisteri auttaa nopeasti tunnistamaan potilaat, joiden hoidossa on parantamisen varaa.
Jatkossa tarkoitus on vertailla eri sairaanhoitopiirien kesken hoitotuloksia ja epidemiologista tilannetta sekä kehittää hoitoa yhdessä.
Kivelä arvioi, että osana yhteistyötä on mahdollista seurata ja ohjata kalliiden HIV-lääkkeiden käyttöä. Potilaan hoidossa tärkeät seurantatiedot voidaan rekisterin kautta siirtää kätevästi klinikasta toiseen – toki potilaan luvalla.
Kivelä kuvaa, että rekisteri auttaa varmistamaan, että hoidon laatu on yhtä hyvää koko maassa. Rekisteri helpottaa sairaaloiden välistä konsultaatiota. Ruotsissa pienten klinikkojen hoitotulokset paranivat merkittävästi, kun rekisteri otettiin valtakunnalliseen käyttöön.
Rekisteri on antanut mahdollisuuksia myös kansainväliseen yhteistyöhön.
– Olemme jo aloittaneet yhteistyötä Ruotsin kanssa. Kun HIV-rekisteri laajenee valtakunnalliseksi, pystymme toimittamaan HIV-infektion diagnosointia ja hoitotuloksia koskevia tietoja vuosittain Euroopan tautikeskus ECDC:lle ja WHO:lle.
Kuva: Pixmac
