Klubitalossa kuntoutujista tulee työntekijöitä Siirtymätyöpaikkojen tarve kasvaa
- Klubitalotoiminta tarvitsee lisää työnantajia, jotka haluavat tarjota mielenterveyskuntoutujille siirtymätyötä, Helsingin klubitalon johtaja Ansa Holm kertoo. Samalla yritykselle tarjoutuu mahdollisuus kohentaa yrityskuvaansa.
Erityisesti kaivataan suoritustason toimisto-, varasto- ja kaupan alan töitä.
- Siirtymäohjelman markkinavaltti on se, että toiminta on riskitön työnantajalle. Eli, mikäli kuntoutuja sairastuu, työn hoitamisesta vastaa hänen klubitalossa työskentelevä ohjaaja. Myös työhön perehdyttäminen tapahtuu ohjaajan toimesta, kertoo Holm.
Paikkotoimintaa on tarvittu vain hyvin vähän eli 5,7 prosenttia tehdyistä työtunneista. Niinpä työnantaja on useimmiten saanut erittäin motivoituneen työntekijän, vieläpä määräajaksi. Vuonna 2001 Helsingin klubilla on 10 siirtymätyöpaikkaa, muun muassa UPM-Kymmenen pääkonttorissa, Heinon Tukussa, sairaala Ortonissa ja Prismassa Malmintorilla.
Yhteensä Helsinki Klubin jäsenistä 21 työskenteli siirtymätyöpaikoissa, keskimäärin noin neljä kuukautta. Lisäksi samana vuonna 35 jäsentä oli töissä itsenäisesti.
Siirtymätyöohjelman suurimmat haasteet ovat olleet siinä, että työelämässä on nykyään varsin suuret vaatimukset sekä myös mielenterveyskuntoutujiin kohdistuvat ennakkoluulot.
- Kun vielä suoritustason työtehtävät ovat vähentyneet radikaalisti, on selvää, että siirtotyöpaikoissa tehtävä työ on räätälöitävä tarkoin sopivaksi, Holm korostaa.
Fountain House -klubitalotoiminta on peräisin Yhdysvalloista. Se sai alkunsa 50 vuotta sitten sairaalasta päässeiden mielenterveyskuntoutujien aloitteesta. Ensimmäisellä klubitalolla on nimekkäitä yhteistyökumppaneita; muun muassa Wall Street Journal, Estee Lauder ja Ernst & Young.
- Esimerkin mukaan myös Suomen klubitalot panostavat pitkäkestoiseen yhteistyöhön suurempien yritysten kanssa, Holm korostaa ja toteaa, että ihan pienempien yritysten kanssa työn räätälöinti kuntoutujan mukaan ei aina ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Kiinni elämästä
Klubitoiminnan ydinajatuksena on kiinnittää kuntoutujat takaisin elämään, töihin tai jatkamaan opintoja. Toiminta antaa mahdollisuuden käyttää aika mielekkäästi: - Tarjoamme vaihtoehdon kotona makaamiselle. Kun vielä pidetään mielessä se, että jäsenistä 70 prosenttia on alle 45-vuotiaita, ymmärtää työn tärkeyden myös työvoimapoliittiselta kannalta. Toisaalta, jäsenelle työn tekeminen tuo itsetuntoa ja kohentaa elämisen laatua, Holm korostaa.
- Klubitalotoiminnalle on kova kysyntä. Laman aikana psykiatriset sairaanhoitopaikat vähennettiin minimiin, eikä avohoitoa ole kehitetty vastaavalla resurssimäärällä, Holm korostaa.
Klubitalossa jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasavertaisesti toiminnan suunnitteluun sekä kehittämiseen, päätöksentekoon ja toteutukseen. Kaikki klubitalon ylläpitämiseen liittyvä työ pyritään tekemään omin voimin. Henkilökunta tukee ja ohjaa jäseniä, mutta ei tee töitä heidän puolestansa.
- Periaate on se, että palkattua työvoimaa on oltava niin vähän, etteivät klubin toiminnot toteudu ilman jäsenien aktiivista työpanosta, Holm sanoo.
Klubitalon päiväohjelma noudattaa normaalin työelämän rytmiä. Toiminta muodostuu vuorovaikutussuhteiden harjoittelusta mielekkään toiminnan ja työnteon kautta siirtymätyöpaikkojen kautta asunto-ohjelmaan ja yhteydenpitoon sekä vertaistukeen.
Ei oppi ojaan kaada
Työpainotteinen päivä tarjoaa mahdollisuuden työskennellä joko ravintola-, hallinto- tai työ- ja opintoyksikössä. Lisäksi klubilla opiskellaan jäsenten johdolla neljää eri kieltä ja harjoitellaan erityisen aktiivisesti työelämässä tarvittavaa atk:n käyttöä.
- Useat jäsenet ovat suorittaneet myös atk-ajokortteja, kehaisee Holm.
Fountain House -klubitaloja on Suomessa jo 17 kappaletta.
- Klubitalo tarjoaa modernin, inhimillisen ja yhteiskunnalle edullisen ja usein sangen tuloksekkaan kuntouttavan vaihtoehdon. Lisää resursseja tosin tarvittaisiin, Holm toteaa ja kertoo, että esimerkiksi juuri nyt Helsinki Klubitalo ei voi tilan ahtauden takia ottaa lainkaan lisää jäseniä.
- Tilanne kuitenkin on korjaantumassa, sillä olemme muuttamassa väljempiin tiloihin Teollisuuskadulle.
Toimintaa on alusta lähtien tukenut Raha-automaattiyhdistys, joka saa kiitosta sekä Helsingin klubin jäseniltä että toimihenkilöiltä.
- Pikkuhiljaa myös kaupunki on tulossa enemmän mukaan rahoittamaan toimintaamme, aluksi ostopalvelusopimusten muodossa, Holm kertoo ja jatkaa, että työpainotteisen päivän hinta oli viime vuonna kuntoutujaa kohti 150 markkaa, mikä on varsin kohtuullinen.
Tällä hetkellä klubitaloja on 400 toiminnassa ympäri maailmaa. Kansainvälisenä kattojärjestönä toimii International Centre for Clubhouse Development, joka perustettiin vuonna 1994. Yhdistys koordinoi kansainvälistä klubitaloliikettä ja ylläpitää toiminnan korkeaa laatua muun muassa yhteisillä standardeilla ja klubitaloihin tehtävillä kansainvälisillä laatuarvioinneilla.
Osa maailman klubitaloista toimii kansainvälisinä koulutuskeskuksissa, joita Euroopassa on Lontoossa ja Malmössä. Ehkä Helsingin klubitalossa toimiikin parin vuoden kuluttua kansainvälinen koulutuskeskus.
