Korkea kolesteroli on huonosti hoidettu Suomessa Koulutus ja ikä eivät suojaakaan riskeiltä

FINRISKI-tutkimuksen tuloksia perataan parhaillaan. Tarkistuneet tutkimustulokset eivät anna kaunista kuvaa suomalaisten terveydestä tai terveydenhuollon tilasta.

Näennäisesti parantunut sydänterveys on johtunut kehittyneistä hoitomuodoista sekä rasvan käytön vähenemisestä; silti tutut riskitekijät ovat yhä tallella.

Myös vanhat totuudet ovat joutumassa uuteen valoon. Perinteisesti hoikimmat nuoret naiset ovat alkaneet lihoa, ja samalla heidän kolesteroliarvonsa ovat nousseet. On myös huomattu, että koulutus ei suojaakaan miehiä sepelvaltimotaudin riskeiltä; korkeimmin koulutettujen miesten kokonaiskolesteroli onkin noussut kaikkein rajuimmin.

Eikä Varsinais-Suomessa kannata tuudittautua uskomukseen, ettei maakunnassa kärsitä koronaaritaudista.

- Nykyiset ohjeet ja opastukset eivät olekaan tehonneet! sanoo ylilääkäri Hannu Vanhanen Suomen Sydänliitosta. Puutteita on kuitenkin muuallakin kuin vain valistuksessa.

- Hoitojärjestelmä ontuu joka tasolla. Lääkekorvausjärjestelmä ei enää vastaa nykyistä tietämystä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Ja jos korvausjärjestelmää todellakin aiotaan rukata kasvattamalla omavastuuosuuksia, odotettavissa on todella pahaa jälkeä! ennustaa Vanhanen.

Nuoret lihovat, vanhemmat laihtuvat

FINRISKI-tutkimus osoittaa, että suomalaisten 30-59-vuotiaiden miesten seerumin kolesteroliarvot ovat lähteneet uuteen nousuun vuosien 1997-2002 aikana. Koko maassa ollaan 5,5 mmol/l -lukeman yläpuolella. Uutena maakuntana tutkimukseen tulleessa Lapissa miesten lukemat ovat keskimäärin kuuden kieppeissä.

- Naisten lukemat ovat sentään pysyneet vuoden 1997 tasolla tai jopa hieman laskeneet. Lapin naisia lukuunottamatta keskiarvot ovat maakunnissa alle 5,5 mmol/l, kertoo akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta.

Tutkimustuloksia tarkemmin analysoitaessa on huomattu sellainen merkillisyys, ettei koulutus enää olekaan suorassa yhteydessä muita parempaan sydänterveyteen. Viiden viime vuoden aikana voimakkaimmin kohosi työikäisten suomalaismiesten kokonaiskolesteroli juuri ylimmässä koulutusryhmässä. Taso on toki vielä hieman alempi kuin keski- tai matalasti koulutetuilla, mutta keskiarvo nousi silti 5,5:een.

- Tämä on selvässä yhteydessä painoindeksin nousuun, joka on ollut selvintä 25-34-vuotiaiden miesten joukossa. Eläkeikää lähestyvien miesten painoindeksi on korkein, mutta se on kuitenkin laskenut viiden viime vuoden aikana, huomauttaa Tuomilehto.

Nykyiset riskirajat romukoppaan?

Huolestuttavaa Tuomilehdon mielestä on myös se, miten huonolla tolalla korkean kolesterolin omaavien ihmisten hoito hyvinvointi-Suomessa on.

- Jo puolella nuorista, 25-34-vuotiaista miehistä ja naisista, kokonaiskolesteroli on kohonnut, eli yli 5 mmol/l. Kuitenkin vain joka kolmas edes tietää siitä, eikä hoidossa ole yksikään! Vanhemmissa ikäluokissakaan, joissa kolesterolilukemat ovat keskimäärin lähellä kuutta noin 70 prosentilla, hoitotilanne ei ole järin parempi. Keski-ikäisistä tietoisia tilastaan on nelisenkymmentä prosenttia, mutta tehokkaassa hoidossa vain kaksi ihmistä sadasta! kummastelee Tuomilehto.

Kun tavoitteet ovat näin karkaamassa käsistä, asiantuntijapiireissä on ryhdytty pohtimaan syitä, seurauksia ja parannuskeinoja. Yhtenä ajatuksena on esitetty kokonaiskolesterolin suositusrajan laskemista vaikkapa tasolle 4 mmol/l. Jos suositusraja ylittyy tuntuvasti, ryhdyttäisiin hoitojärjestelmässä rivakampiin toimiin. Ehkä myös ihminen itsekin huolestuisi nykyistä enemmän ja pakottautuisi korjaamaan elintapojaan.

- Periaatteessahan sepelvaltimotaudin riski aina vain pienenee, mitä alemmaksi kolesterolilukemia saadaan. Suositusrajan laskua voisi kyllä harkita vakavasti, kommentoivat Hannu Vanhanen ja Jaakko Tuomilehto.