1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Korona-ajan etätyö sujunut pääsääntöisesti hyvin
Ajan­kohtai­sta

Korona-ajan etätyö sujunut pääsääntöisesti hyvin

Etätyötä voitaisiin tehdä vastedes paljon enemmän kuin ennen koronaa, toteavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Korona-ajan etätyö sujunut pääsääntöisesti hyvin Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Myönteiset kokemukset etätyöstä osoittavat, että etätyötä voitaisiin tehdä vastedes paljon enemmänkin kuin ennen koronaa. Näin painottavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat katsausartikkelissaan tiedotteen mukaan.

Lähteinä katsauksessa on käytetty aiempia tutkimuksia ja tietoa, joka on kertynyt maaliskuun 2020 alusta elokuun loppuun. Tutkijoiden mukaan luotettavaa tietoa etätyön vaikutuksesta työhyvinvointiin saadaan vasta pidemmällä aikavälillä.

Tutkijat selvittivät satunnaisotannalla eri alojen ammattialisten ja julkisen sektorin työntekijöiden kokemuksia etätöistä. Mukana ei ollut lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa.

– Vastedes pitäisi tutkia, miten lääkärien ja hoitohenkilökunnan etätyö sujuu, sanoo vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta.

Päätöksiä aiempaa itsenäisemmin

Etätyöskentely oli keskimäärin yhteydessä kasvaneeseen työn imuun. Toisaalta aiempaa enemmän etätyötä tehneet myös kokivat työssä tylsistymistä aiempaa useammin.

Lue myös

Monet kokivat tehneensä päätöksiä työssään aiempaa itsenäisemmin. Työhyvinvoinnin riskitekijä puolestaan oli vähäisempi esimiehiltä ja kollegoilta saatu tuki.

Etätyössä ilmenee tyypillisiä aivotyön kuormitustekijöitä, kuten huomion jatkuvaa siirtämistä tehtävästä toiseen ja ristiriitaisten ohjeiden varassa toimimista.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Jokainen aika ikävöi kauniimpaa maailmaa

Olisiko mahdollista, että kulttuurimme voisi jälleen uudistua? pohtii Heidi Wikström.

Ajassa
Milloin koronarokotukset muuttavat arkea?

Väestötason tietoa tehosta odotetaan.

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.