Korvattujen potilasvahinkojen määrä pysynyt liki samana
Vuonna 2002 korvattiin 2 125 potilasvahinkoa eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista. Korvattavista vahingoista suurin osa, 1 905 tapausta, oli hoitovahinkoja, kun taas infektiovahinkoja korvattiin 163 ja muita vahinkoja 57. Yleisin korvattava hoitovahinko oli tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden yhteydessä.
- Potilasvahinkoilmoitusten määrä on kasvanut koko ajan: viime vuonna niitä tehtiin peräti 7 085. Korvattujen potilasvahinkojen määrä on kuitenkin pysynyt edellisvuosien tasolla. Potilasvahinkotapaukset saavat paljon julkisuutta, ja kansalaiset reagoivat nykyisin herkästi, totesi toimitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen Potilasvakuutuskeskuksesta viime viikolla järjestetyssä Potilasvakuutuspäivässä.
Avainsanoja ammattitaito ja ennaltaehkäisy
Sikiön vaikeat hapenpuutevauriot ovat traagisimpia ja kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. LL Minna Kuusisto on mukana Potilasvakuutuskeskuksen työryhmässä, joka tutkii keinoja ehkäistä ennalta sikiöiden vaikeita hapenpuutevaurioita. Tutkimuksessa ovat mukana Potilasvakuutuskeskukseen vuosina 1987-2002 ilmoitetut ja siellä ratkaistut tapaukset
- Kaikki sikiöt olivat hyväkuntoisia sairaalan tultaessa. Potilasvahinkoja tapahtui tasaisesti eritasoisissa sairaaloissa. Lääkärien ammattistandardi, ammattihenkilön tieto- ja taitotaso, ei toteutunut 80 prosentissa synnytyksistä, kun taas kätilöillä vastaava prosenttiluku oli 25.
Minna Kuusisto sanoi, että sikiön sykekäyrän tulkinta tai reagointi siihen todettiin virheelliseksi 92 prosentissa synnytyksiä. Kuusiston mukaan tulisi lisätä koulutusta, joka valmentaa sykekäyrän oikeaoppiseen arviointiin. Selvästi poikkeava sykekäyrä pitäisi havaita ajoissa ja siihen tulisi myös reagoida oikealla tavalla. Sikiön vointi täytyy tarvittaessa varmistaa mikroverinäyttein, ja kaksossynnytyksissä myös B-sikiön vointia pitää monitoroida koko synnytyksen ajan.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve halusi kiinnittää huomiota läheltä piti -tilanteisiin. Hänen mielestään pitää parantaa ilmapiiriä, joissa vahingoista ilmoitetaan.
- Jos tulee läheltä piti -tilanne, niin sen todetaan menneen onneksi ohi. Tapauksia, jotka pidentävät potilaan hoitoa parilla, kolmella päivällä, ei raportoida minnekään. Tietoa pitäisi kerätä, antaa takaisin työpisteisiin ja osoittaa siten järjestelmän ongelmia. Ei saisi käydä niin, että kun Turussa jokin asia laitetaan kohdalleen, Tampereella ollaan siitä täysin tietämättömiä, kunnes siellä tapahtuu vahinko.
Heikki Pälve mainitsi, että pysyviä potilaskontakteja tulisi kehittää.
- On mahdollista, että potilas joutuu käymään esimerkiksi neljän eri kirurgin luona. Tämä ei lisää potilasturvallisuutta.
Pälve korosti myös valinnanvapautta.
- Potilaan hoidon kannalta oleelliset tiedot täytyy olla vapaasti saatavilla, jolloin lääkäri voi ohjata potilaan sellaiseen hoitopaikkaan, jonka he molemmat näkevät potilaalle hyväksi.
Pälve peräänkuulutti päivystyslääketieteen erikoisalaa, koska päivystykset keskittyvät yhä enemmän.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylijohtaja Paula Kokkonen korosti, että esimiesten täytyy ottaa terveydenhuollossa johtajan asema haltuunsa. Hän totesi myös, että lainsäädännössä on muutostarpeita Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen näkökulmasta.
- Lainsäädäntöön pitäisi ottaa selvät säännökset siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä kouluttavat yksiköt ovat velvollisia ryhtymään terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämiin toimenpiteisiin, joilla selvitetään terveydenhuollon ammattilaisen ammattitaitoa.
- Potilasvahinkoaineistoa pitäisi voida hyödyntää valvonnassa paljon tehokkaammin kuin nykyisin. Potilasvakuutuskeskuksen pitäisi ilmoittaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ainakin ne tapaukset, jotka ilmentävät selvää ammattitaidottomuutta. Tämä edellyttää myös, että Potilasvakuutuskeskus rekisteröi henkilöt ammatinharjoittajakohtaisesti.
Kokkonen tähdensi, että terveydenhuollon yksiköissä on käytävä läpi henkilökuntaan kohdistuvat valvonta-asiat, potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset ja niiden ratkaisut.
- Tätä tehdään jonkin verran, mutta ei vielä läheskään riittävästi, Kokkonen muistutti.
