Kuka korvaa vahingon, jos lääkevahinkovakuutusta ei ole?
Suomessa korvataan vuosittain noin 130 lääkevahinkoa. Valtaosa korvauksista aiheutuu pienehköistä haittavaikutuksista iholle tai ruoansulatuskanavalle. Mutta aina silloin tällöin lääke on kuolemaksi; vuosittain korvataan keskimäärin kolme kuolemantapausta.
Kaikki suurimmat ja keskeiset lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat kuuluvat Lääkevahinkokorvausosuuskuntaan, joka ottanut vakuutuksen Lääkevahinkovakuutuspoolilta. Lääkevaihdon myötä Suomen markkinoille on kuitenkin tullut pieniä maahantuojia ja markkinoijia, jotka ovat jättäytyneet pelkän tuotevastuuvakuutuksen varaan. Potilaan vakuutusturvaan on syntynyt aukkoja, jotka voivat johtaa epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin.
Ulkomaille käräjöimään?
- Keskeisin ero tuotevastuuvakuutuksen ja lääkevahinkovakuutuksen välillä liittyy korvausvelvollisuuteen, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen.
- Tuotevastuuvahingossa edellytetään, että tuotteessa on oltava joku vika, joka aiheuttaa vahingon. Lisäksi vahingon kärsineen on pystyttävä näyttämään tuo vika toteen.
- Lääkevahinkovakuutuksessahan ei tällaista ehtoa ole. Riittää, että lääkkeen nauttiminen on aiheuttanut sellaisen yllättävän haitan tai vahingon, joka on hoitotilanteeseen nähden kohtuuton. Lääkkeen käytön ja vahingon välillä on myös todettava todennäköinen syy-yhteys, selvittää Lehtonen.
Hänen mukaansa Suomessa korvatuissa lääkevahingoissa ei yleensä tuotteessa ole ollut vikaa, vaan potilas on esimerkiksi ollut allerginen jollekin valmisteen ainesosalle.
- Potilaan kannalta tuotevastuuvahingon osoittaminen on vaikeaa muutoinkin. Hänhän joutuu itse etsimään ja haastamaan sen maahantuojan, joka on ensi kertaa tuonut kyseistä lääkettä EU:n alueelle. Korvausjuttu on myös nostettava maahantuojan kotimaassa. Jo yksistään tämä seikka merkitsee ihmiselle kohtuutonta vakuutusturvan heikennystä, katsoo Jarmo Lehtonen.
Pooli hoitaa potilaan puolesta
Jos lääkeyhtiö kuuluu Lääkevahinkokorvausosuuskuntaan, potilas on vahingon kärsiessään tuntuvasti vahvemmilla.
- Epäillessään lääkevahinkoa potilas tekee korvaushakemuksen poolille, joka hoitaa koko paperisodan, eli muun muassa hankkii selvitykset tapahtuneesta ja asioi lääkeyhtiöön päin, sanoo yksikön johtaja Asko Nio Lääkevahinkovakuutuspoolista.
- Pooli perustettiin vuonna 1984. Järjestelyllä on haluttu taata se, että takana on riittävä volyymi, jos sattuisi jotain todella vakavaa, esimerkiksi suuri sarjavahinko, Asko Nio perustelee.
Pooli korvasi viime vuonna 129 lääkevahinkoa. Korvaushakemuksia tuli 206, ja korvauksia maksettiin yhteensä 1 042 000 euroa.
Yleisimmät lääkevahingot johtuvat tunnetuista, mutta potilaalle yllättävistä sivuvaikutuksista. Valtaosa on erilaisia ihoreaktioita sekä ruoansulatuskanavan ongelmia. Noin joka kymmenes korvattu haitta kohdistui maksaan tai sappeen.
- Vaikka reilusti puolet hakemuksista johtaa korvauksiin, pitää muistaa, että lääkehoito on aina tasapainoilua haittojen ja hyötyjen välillä. Korvaus on jäänyt saamatta mm. silloin, kun kyseessä on ollut ns. korkean riskin hoito, ja vahinko on johtunut välttämättömästä riskinotosta, selvittää Asko Nio.
Lääkevahinkovakuutusjärjestelmä takaa potilaalle myös oikeuden valittaa poolin päätöksestä, eikä hänelle koidu siitä lisäkuluja. Valituksia tulee eri valitusasteisiin vuosittain parisenkymmentä.
Toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen toteaa, että lääkealalla ollaan tällä hetkellä huolestuneita monien rinnakkaislääkemaahantuojien haluttomuudesta liittyä osuuskuntaan. Valtaosa niistä ei kuulu osuuskuntaan, johon liittyminen on täysin vapaaehtoista.
- Ongelmallisia ovat ne yhtiöt, jotka tuovat satunnaisia lääke-eriä maahan ja kustannuksia säästääkseen tukeutuvat pelkkään tuotevastuuvakuutukseen. Näitä lääkkeitä saavilla potilaillahan ei ole tietoa siitä, että he ovat mahdollisten haittavaikutusten ilmaantuessa käytännössä oman onnensa nojassa, Jarmo Lehtonen pahoittelee.
