Seurataanko työpaikallasi miten hoidon tarvetta -arvioidaan? Päivitetäänkö ohjeita, opitaanko virheistä? Arviointi voi alkaa puhelimessa, mutta kunnolla sitä ei voi tehdä potilasta näkemättä, painottaa Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Lääkäriliiton tekemän terveyskeskuskyselyn mukaan vain hieman yli puolet terveyskeskuksista seuraa järjestelmällisesti, kuinka hoidon tarpeen arviointi toteutuu.

Suurimmassa osassa terveyskeskuksista on ohjeistus siitä, miten arviointi pitäisi tehdä. Ohjeistusta ei kuitenkaan päivitetä säännöllisesti - 42 % terveyskeskusten johtavista lääkäreistä vastasi, ettei ohjeistuksen päivitys ole systemaattista.

- Virheitä sattuu kaikkialla. Mutta niitä sattuisi vähemmän ja niistä olisi helpompi oppia, jos toimintaa seurattaisiin ja ohjeistusta päivitettäisiin riittävän usein, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen arvioi.

Kyselyn mukaan johtavat lääkärit ovat suhteellisen tyytyväisiä siihen, miten hoidon tarpeen arviointi heidän johtamissaan terveyskeskuksissa toteutuu.

- Kyselyssä ei tullut esiin suuria ongelmia. Toisaalta, jos hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista ei seurata, johtavilla lääkäreillä ei voine olla kovin tarkkaa käsitystä onnistumisestaan.

Lääkäri puhelimeen?

Ensikontakti terveyskeskukseen otetaan useimmiten puhelimitse. Puhelimeen vastaavien pitäisi olla kokeneita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat saaneet koulutusta nimenomaan hoidon tarpeen arvioimiseen. Pärnäsen mukaan voisi olla hyvä, jos mukana olisi lääkäreitäkin vähintään muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden tukena.

- Käytännössä lääkäreiden kovin aktiivinen osallistuminen lienee mahdotonta.

Kaikki yhteydenotot eivät vaadi varsinaista hoidon tarpeen arviointia, Pärnänen tarkentaa. Jos potilas varaa ajan kroonisen taudin kontrollikäyntiin tai haluaa yleisiä terveysneuvoja, hoidon tarvetta ei tavallisesti tarvitse erikseen arvioida.

- Mutta uusissa terveysongelmissa on todella tärkeää, että potilas pääsee vastaanotolle, sillä puhelimessa hoidon tarvetta ei voi luotettavasti arvioida.

Hoitotakuulain mukaan "terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden terveyskeskukseen".

- Tuo määritelmä ei tarkoita, että kolmessa päivässä pitää päästä puhelimella läpi, vaan että siihen mennessä potilaan pitää päästä joko lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, missä hoidon tarpeen arviointi voidaan saattaa loppuun.

Pärnänen muistuttaa, että lain mukaan potilaalla on oikeus saada hoidon tarpeestaan lääkärin arvio, jos hän niin haluaa.

Tarvittaisiin yhteiset ohjeet

Lääkäriliitto päätti selvittää hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista kentältä saadun palautteen perusteella.

- Olemme kuulleet lääkäreiltä tapauksista, joissa potilas on päätynyt tarpeettoman myöhään lääkärin vastaanotolle, koska hoidon tarve on arvioitu väärin.

Lääkärit ovat huolissaan siitä, että hoidon tarpeen arviointia käytetään estämään potilaiden pääsy lääkärin vastaanotolle. Pärnänen muistuttaa, että johtava lääkäri on vastuussa hoidon tarpeen arvioinnista. Jos terveyskeskuslääkäri kokee, ettei hoidon tarpeen arviointia tehdä oikein, asia pitäisi ottaa esille omalla työpaikalla.

Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka hoitotakuulainsäädäntö on ollut voimassa jo seitsemän vuotta, monissa terveyskeskuksissa hoidon tarpeen arvioinnin prosesseja ei ole ehditty miettiä loppuun saakka. Pärnänen kaipaa sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjeistusta hoidon tarpeen arvioinnin toteutuksista ja toiminnan arvioinnista.

- Erikoissairaanhoidossa on yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ja päivystyksiin on saatu ohjeistusta. Vastaavanlaista ohjeistusta tarvittaisiin hoidon tarpeen arvioinnin tueksi terveyskeskuksissa. Konkreettiset ohjeet siitä, miten missäkin tilanteessa kussakin terveyskeskuksessa toimitaan, voitaisiin toki tehdä terveyskeskuksissa itse.

Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole tullut sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin yleistä ohjeistusta. Lääkintöneuvos Anne Nordblad arvioi myös, että riittävän yksityiskohtaisen ohjeistuksen laatiminen olisi erittäin hankalaa - palvelut on järjestetty eri terveyskeskuksissa niin monin eri tavoin, ettei kaikille käyttökelpoista mallia ole.

Tampereella puhelinpalvelu on keskitetty

Tampereella ajanvaraus ja terveyspalvelujen neuvonta on keskitetty puhelinpalveluun, jota pyörittää 16 terveyden- ja sairaanhoitajaa. Lisäksi kaksi työntekijää hoitaa Valkeakosken terveydenhuollon neuvonta- ja ajanvarauspuheluita.

- Vuodessa puheluita tulee suunnilleen 300 000. Noin puolet niistä on neuvontapuheluita. Muista puheluista osassa on kysymys hoidon tarpeen arvioinnista, osassa vaikkapa kontrollikäynnin varaamisesta, kertoo puhelinpalvelusta vastaava palveluesimies Ritva Ahlstedt.

Ylilääkäri Kati Myllymäen mukaan noin puolet potilaista päätyy terveyskeskukseen puhelinpalvelun kautta, osa tulee suoraan paikalle.

Keskitettyyn puhelinpalveluun liitettiin hoitotakuulain myötä myös ajanvaraukset - ensin lääkäreiden ja myöhemmin myös sairaanhoitajien vastaanotoille. Terveyskeskuksissa palveluun ollaan Myllymäen mukaan tyytyväisiä, sillä se on vapauttanut hoitajia muihin töihin.

- Tamperelaiset eivät sen sijaan ole kovin tyytyväisiä, sillä lääkäreitä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi ja siksi lääkärille voi olla vaikea saada aikaa, Myllymäki sanoo.

Sairaanhoitajan vastaanotolle kuitenkin pääsee aina, Myllymäki vakuuttaa.

- Jos puhelinpalvelussa arvioidaan, että potilaan pitäisi päästä lääkärille, mutta aikoja ei ole, annetaan aika sairaanhoitajalle. Hän voi arvioida kiireellisyyttä tarkemmin ja yrittää saada tarvittaessa ylimääräisen ajan lääkärille samalle päivälle tai seuraavalle päivälle tai lähettää potilaan Acutaan, Myllymäki sanoo.

Koulutusta tarvittaisiin lisää

Puhelinpalvelun työntekijät käyvät säännöllisesti erilaisissa koulutuksissa ja myös sisäisiä koulutuksia järjestetään. Suomessa ei kuitenkaan ole tarjolla nimenomaan puhelimessa tapahtuvaan hoidon tarpeen arviointiin tarkoitettua koulutusta.

- Sellainen koulutus olisi todella tarpeen. Ahlstedt sanoo.

Tampereella hoidon tarpeen arvioinnin ohjeistusta päivitetään säännöllisesti. Työntekijät korjaavat ja lisäävät ohjeita tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään isompia päivityksiä, jotka apulaisylilääkäri tarkistaa ja hyväksyy. Keskitetyn puhelinpalvelun hyvä puoli on, että kaikki työntekijät ovat kokeneita.

- Toisaalta terveysasemilla tunnetaan parhaimmillaan potilaat henkilökohtaisesti, mikä helpottaa hoidon tarpeen arviointia. Keskitetyssä puhelinpalvelussa voi helpommin käydä vaikkapa niin, että potilaat antavat eri syyn ajanvarauksessa kuin vastaanotolla.

Kati Myllymäki kertoo, että puhelinpalvelu toimii kuitenkin niin hyvin, että se aiotaan näillä näkymin säilyttää, vaikka terveysasemilla siirryttäisiin työparimalliin.