Kun sairaalasta tehtiin kaunis TYKS:n uusi T-sairaala kurkottaa tulevaisuuden sairaanhoitoon

Kunnon vanhan ajan sairaalassa on lähes sadan metrin pituinen käytävä, jonka varrella on pari ahdasta tutkimushuonetta ja joukko isompia tai pienempiä potilashuoneita. Leikkaussalit ovat pohjakerroksessa, ja lääkärien pienet toimistokopperot sijoitettu sujuvasti ympäri taloa. Vuosikymmenien ajan tehdyt remontit ovat tehneet rakennuksesta iloisen sekamelskan, jonne on vaivatonta eksyä. Turkuun rakennettiin sairaala, joka on ihan toisenlainen.

Turun yliopistollisen sairaalan uudisrakennus, T-sairaala, otettiin viikko sitten vastaan urakoitsijalta. Ensimmäiset potilaat marssivat sen käytävillä marraskuun ensimmäisellä viikolla. Henkilökunnalla on nyt vajaat kaksi kuukautta aikaa rakentaa valkeiden ja merenvihreiden seinien sisälle sairaala.

Suurin muuttava osasto on onkologian klinikka, joka muuttaa samalla nimensä syöpätautien klinikaksi.

- Aina sanotaan, etteivät seinät hoida ihmisiä. Mutta miksei sairaalassakin voida ottaa huomioon myös ympäristön esteettisyyttä? huomauttaa TYKS:n onkologian klinikan ylilääkäri Seppo Pyrhönen. Kun astuu vanhan U-sairaalan syöpäpoliklinikalta uuden sairaalan avariin tiloihin, muutos on yhtä suuri kuin naistenlehtien ennen ja nyt -jutuissa. Tavoitteena ei ole kuitenkaan ollut rakentaa vain kauniita tiloja, vaan lähtökohta on luonnollisesti toiminnallinen.

- Syöpätautien hoidot ovat muuttuneet radikaalisti viime vuosikymmenellä. Toki edelleen tarvitaan vuodeosastoa mm. huonokuntoisille tai pitkämatkaisille potilaille, mutta noin 85 prosenttia potilaista tulee sairaalaan vain tutkimuksiin tai saamaan hoitoa polikliinisesti, Pyrhönen toteaa. Hoidon muuto

kset asettavat uudenlaisia vaatimuksia myös sairaaloille. Yhä vaikeampi on muuttaa vanhan ajan käytävä-pohjaisia sairaalarakennuksia potilaiden ja henkilökunnan tarpeita huomioon ottaviksi

- Uudessa sairaalassa meillä on esimerkiksi suuri yhteinen tila sytostaattitiputuksessa oleville potilaille. He voivat vointinsa ja mielihalujensa mukaan myös istuskella ulkona pihalla tippapullon kanssa tai jutella sisätiloissa pienissä ryhmissä. Toisaalta samassa tilassa on myös huoneita niille, jotka kaipaavat yksityisyyttä. Hoitajat pystyvät keskeltä salia valvomaan heitä kaikkia, kertoo Pyrhönen.

Uutta ovat myös nykyistä suuremmat lääkärien vastaanottohuoneet, joihin lääkärin, hoitajan ja potilaan kanssa mahtuu myös omainen kuuntelemaan ja keskustelemaan. Lisäksi klinikalla on suuri huone moniammatilliselle tiimivastaanotolle.

Aivan uudenlaista ajattelua edustavat myös vuodeosastot, jotka on rakennettu kolmionmuotoisiksi. Joka kulmassa on hoitajien työpiste, josta on helppo valvoa kunkin potilashoitosolun potilashuoneita. Uutta ovat myös potilashuoneiden lähes lattiaan saakka ulottuvat ikkunat joko pihalle tai korkeaan sisääntuloaulaan. Sängyissä makaavat potilaat kun eivät useinkaan näe ulkoa muuta kuin taivaan.

- Olen hyvin iloinen myös nykyaikaisista koulutus- ja seminaaritiloista, sillä palavereja sisältyy työpäiviin yhä enemmän. Vaikka joka paikasta on pitänyt luonnollisesti karsia turhina pidettyjä asioita pois, saimme säilytettyä kuitenkin monille, erityisesti nuorille potilaille erittäin tärkeän pienen kuntosalin. Se toimii samalla syöpäklinikan fysioterapeutin työtilana, Pyrhönen kertoo.

Syöpäklinikalle tulee neljä sädehoitolaitetta, joista kaksi on vielä suhteellisen uusia, nykytiloista siirrettäviä. Kaksi edustaa uusinta huipputekniikkaa. Kun vielä sädehoidon vaatima kuvantamisyksikkö saadaan tiiviisti samaan yhteyteen, päästään juoksuttamasta potilaita sairaalassa monia eri kertoja sädehoidon suunnitteluvaiheessa.

Ihotautiklinikka keskittyy avohoitoon

Kun vielä parikymmentä vuotta sitten TYKS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka keskittyi hoitamaan potilaitaan 58 vuodepaikalla, piipahtavat nykypotilaat vuodeosastolla hyvin lyhyen aikaa. Valtaosaa tutkitaan ja hoidetaan vain poliklinikalla. Niinpä uuteen T-sairaalaan muuttava iho- ja sukupuolitautien klinikka nappaa vain yhden potilashoitosolun uudesta rakennuksesta. Valtaosa työstä tehdään uudella poliklinikalla.

- Me keskustelimme pitkään ja hartaasti arkkitehdin kanssa toimintafilosofiastamme, sanoo ylilääkäri Christer Jansén. Potilaan hoito perustuu läheiseen kontaktiin lääkärin kanssa, joten lääkärin työhuoneeseen pitää Jansénin mukaan esimerkiksi taata tietty intimiteettisuoja. Myös valohoitohuoneessa ikkunat ovat vain haitaksi, mutta henkilökunnan taukohuoneessa niistä on paljonkin iloa.

Keskustelujen jälkeen Jansén sanoo kuitenkin olevansa kohtuullisen tyytyväinen lopputulokseen. Klinikka edustaa nykypäivää tarjotessaan mm. luontevan kanssakäymisen keuhkopoliklinikan, kirurgian klinikan ja syöpätautien klinikan väen kanssa yhteisessä rakennuksessa.

- On kuitenkin aina hyvä muistaa, että uuteen rakennukseen muuttaminen merkitsee henkilökunnalle muutakin kuin vain fyysistä muuttoa. Me olemme keskustelleet, pohtineet ja visioineet. On ollut tärkeää, että ihmiset ovat saaneet puhua mieltä kaihertavat asiat pois, jotta itse muutto sujuu aikanaan juohevasti. Tämä on teettänyt paljon ylimääräistä työtä monelle suunnittelussa mukana olleelle ihmiselle, mistä he ansaitsevat erityiskiitoksen, sanoo Jansén.

Päivänvaloa IHMISILLE

- Tavoitteena on ollut rakentaa sairaala, joka edustaa parasta nykysuunnittelua, mutta on myös muunneltavissa ja täydennettävissä tulevaisuuden sairaanhoidon tarpeita varten, sanoo projektipäällikkö Timo Seppälä TYKS:stä. Kerroksia voidaan rakentaa lisää eri rakennusosien päälle, ja osien sivukonehuoneet tekevät mahdollisiksi kerroskohtaiset muutostyöt sairaalan muun toiminnan häiriintymättä.

- Suunnittelun eräänä tavoitteena on ollut luoda toiminnallisesti ja käyttökustannuksiltaan mahdollisimman tehokkaita yksiköitä. Tätä tavoitetta tukevat erikoisalakohtaiset kerrokset ja kolmionmuotoiset vuodeosastot, joissa kussakin on kolme itsenäistä potilashoitosolua. Kaiken lähtökohta ovat olleet potilaskeskeinen hoitoympäristö sekä henkilökunnan viihtyvyys ja työergonomia, toteaa sairaalan pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Mikael Paatela.

- Hoitava ympäristö tarkoittaa uudisrakennuksessa muun muassa runsaan päivänvalon tuomista sisätiloihin, värien ja materiaalivalintojen poikkeuksellisuutta sekä taiteen ja huonekasvien runsautta, kuvailee suunnittelija Marja Forsblom TYKS:n teknisen huollon yksiköstä. Timo Seppälä huomauttaa myös, ettei viihtyisyys tarkoita esimerkiksi tinkimistä turvallisuudesta tai tehokkuudesta. Radiologian potilaiden kodikkaissa eristyshuoneissa istuessa ei tarvitse tietää, kuinka vahva lyijysuojaus seinien välissä on - kunhan se siellä on.

- Toimistomme on suunnitellut sairaaloita yli 80 vuotta, mutta T-sairaala on ollut kyllä poikkeuksellisen vaativa suunnittelukohde. Sairaalan käyttöikä on huomattavan pitkä, joten meidän pitäisi tietää, millaista on sairaanhoito tulevaisuudessa, toteaa Mikael Paatela. TYKS:n vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. T-sairaalan odotetaan siis palvelevan vielä reippaasti 2100-luvullakin.

Ulla Järvi