Kunnat ostavat terveyspalveluja selvästi aiempaa enemmän

Kun vielä vuonna 2000 terveyspalveluita tarjoavia yksityisiä yrityksiä oli Suomessa 2730, oli niitä viime vuonna jo 2967. Kansainvälisesti yrityksiä on vieläkin vähän, mutta kasvu on voimistunut aivan viime vuosina.

Yksityisten sosiaalipalveluyritysten määrä on kasvanut vauhdikkaammin. Vuonna 1999 niitä oli 2617, mutta viime vuonna jo 3018.

Kuntaliiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyssektorin arvioidaan tarjoavan eniten mahdollisuuksia vaihtoehtoiseen palvelutuotantoon tulevaisuudessa. Kuntavetoisen toiminnan rinnalle arvioidaan myös kehittyvän ostopalveluja, joita hankitaan niin yksityisiltä yrityksiltä, säätiöiltä kuin yhdistyksiltä.

- Suuria muutoksia ei kuitenkaan odoteta vielä vuoteen 2010 mennessä. Kuntajohdon vastauksista käy ilmi, että varsinkin haja-asutusalueilla ei edes oikein ole palveluita, joita ostaisi, huomauttaa Kuntaliiton tutkija Ilona Lundström.

Ostopalveluiden osuus on nykyisin alle 10 prosenttia kunnan kaikista palveluista. Poikkeuksen muodostaa tekninen sektori, jonka palveluista 20-50 prosenttia ostetaan ulkoa lähes joka toisessa kunnassa.

- Terveys- ja sosiaalipalveluiden ostaminen kuntasektorin ulkopuolelta on lisääntynyt kuuden viime vuoden aikana kunnissa kaikkein voimakkaimmin, keskimäärin 13 prosenttia. Silti varsinkin terveyspalveluiden ostaminen on vielä varsin vähäistä; yksityissektorin palvelut ovat vain pari prosenttia koko terveydenhuollon palvelutarjonnasta. Palveluiden osto ei voi olla itsetarkoitus, vaan terveyspalveluiden tuottaminen on siis yhä vahvasti kuntien omaa toimintaa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kohdataanko markkinoilla?

Kun kunta ostaa sosiaali- ja terveyspalveluita, tapahtuuko se vapaasta tahdosta vain onko se käytännön sanelema pakko?

- Sekä että, vastaa Timo Kietäväinen. Paikoin kunnat ovat ostaneet keikkalääkäreiden palveluita saadakseen kuntaan edes joitain lääkärinpalveluita. Jotkut kunnat taas ovat tehneet tietoisen valinnan ja hoitavat epämieluisat päivystykset keikkalääkärien voimin panostaakseen päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan.

- Valtion palvelupolitiikka vain on kovin tempoilevaa sekä kuntien että yksityisten palveluntuottajien kannalta, harmittelee Kietäväinen.

Lähes puolet suomalaiskunnista on laatinut palvelustrategian, jossa on pohdittu, mitä palveluja tuotetaan tulevaisuudessa itse ja missä määrin palveluja hankitaan muulla tavoin.

- Tulevaisuuteen tähtäävät palvelustrategiat ohjaavat markkinoiden kehittymistä. Yksityisille palveluntuottajille päätökset ovat viesti varautua tilanteeseen tarvittavin investoinnein ja osaamisen kehittämisellä. Tällä on merkitystä, sillä yli 70 prosenttia kuntavastaajista perustelee ostopalvelujen vähyyttä tällä hetkellä sillä, ettei palveluita tuottavia yrityksiä ole. Lisäksi ostamisella ei katsota saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä eikä saatavan parempia palveluita kuntalaisille. Kolmasosa vastaajista ilmoittaa haluavansa pitää kiinni omasta tuotannosta tai henkilöstöstä, selvittää Ilona Lundström.