Kuntien terveysmenot kasvoivat reippaasti
Suuret kaupungit käyttivät terveydenhuoltoonsa viime vuonna enemmän rahaa kuin edellisvuonna. Terveydenhuollon kustannukset nousivat Kuntaliiton selvityksen mukaan suurissa kaupungeissa 7,5 prosenttia asukasta kohden. Kun hintojen ja palkkojen nousu otetaan huomioon, kustannusten reaalinousu oli 5 prosenttia.
Tuntuvimmin kustannukset kasvoivat hammashuollossa ja psykiatrian avohoidossa, yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta.
Kaupunkien kustannuksissa on kuitenkin suuria eroja. Helsingin ikävakioidut terveysmenot ovat edelleen suurimmat, ja niiden ero muihin kaupunkeihin on kasvanut. Kustannukset nousivat edellisvuodesta 8,4 prosenttia. Helsinki käytti terveydenhuoltoon viime vuonna 1 608 euroa asukasta kohden.
- Helsinki erkaantuu yhä selvemmin omaksi luokakseen, arvioi projektijohtaja Berndt Långvik Kuntaliitosta.
Pienimmät terveysmenot olivat Lahdessa, 1 180 euroa asukasta kohden. Lahden terveydenhuollon kustannukset ovat olleet suurten kaupunkien vertailussa pienimmät jo useana vuonna.
Edellisvuoteen verrattuna kustannukset nousivat eniten Oulussa, 11,1 prosenttia. Poikkeuksellisen paljon kustannukset nousivat myös Kuopiossa. Kuopion terveysmenot kuitenkin olivat suurten kaupunkien keskitasoa. Kuntaliitossa arvioidaan nousun johtuvan kummankin kaupungin osalta siitä, että kaupunkien terveysmenot olivat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 1997 vuoteen 2001.
Suurten kaupunkien terveysmenot nousivat reaalisesti jo toisena peräkkäisenä vuonna. Sitä edeltävinä vuosina reaalinousu oli lähellä nollaa tai negatiivinen.
Kuntaliitossa on piakkoin valmistumassa myös keskisuuria kaupunkeja koskeva vertailu. Keskisuurten kaupunkien terveysmenot ovat alustavien tietojen mukaan nousseet hitaammin kuin suurten kaupunkien terveysmenot, eli noin 5 prosenttia.
Keskimääräistä pienempi henkilöstömitoitus
- Keskimääräistä selvästi pienempi henkilöstömitoitus ja edullinen erikoissairaanhoito, tiivistää Lahden halvan terveydenhuollon syyt johtava ylilääkäri Risto Savilahti, joka tällä hetkellä toimii Lahden vs. sosiaali- ja terveysjohtajana.
- Henkilöstömitoitukset ovat sekä laitos- että avopuolella keskimääräistä selvästi pienemmät. Panostus on pienempi kuin muualla. Kysymys ei ole siitä, etteikö suoritteita tuotettaisi. Niitä tuotetaan ihan kiitettävästi tällä mitoituksella, jolloin suoritteiden hinnat jäävät halvoiksi, Savilahti sanoo.
Hänen mukaansa Lahdesta puuttuu esimerkiksi noin kolmasosa avosektorin lääkäreistä.
- Toinen merkittävä tekijä on erittäin edullinen erikoissairaanhoito: Päijät-Hämeen keskussairaala hoitaa potilaita halvalla.
Savilahden mukaan Lahti pystyy myös hoitamaan vanhukset kaupungin omissa laitoksissa niin, etteivät vanhuspotilaat täytä erikoissairaanhoidon paikkoja.
- On valtavia eroja siinä, kuinka suuri osuus vanhusten laitoshoidosta hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Yhdessä näistä suurista kaupungeista tämä osuus on lähes puolet, Lahdessa alle kymmenen prosenttia.
Kuntaliiton tilastoissa Lahden ympärivuorokautisen hoidon kustannukset poikkeavat rajusti muiden kaupunkien mediaanista sekä sosiaalitoimen että terveystoimen osalta.
- Meillä kaikki laitokset ovat terveydenhuollon alaisia, joten oikean vertailuluvun saa, kun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen laitospaikat lasketaan yhteen, Savilahti huomauttaa. Näin vertaillen Lahden kustannukset ovat lähes mediaanissa.
Suurten kaupunkien kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
Terveydenhuollon kustannuksiin lasketaan sosiaalitoimen puolelta vanhusten ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
