Kuopion yliopiston Meditekniasta uutta potkua tutkimukselle ja elinkeinoelämälle

Vuoden alussa toimintansa aloittanut tutkimuskeskus Mediteknia kokoaa Kuopion yliopistossa saman katon alle farmaseuttisen, kliinisen ja elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskukset. Kuopion yliopistolla on yli neljännesvuosisadan kokemus suomalaisten kansansairauksien tutkimuksesta. Soveltavan tutkimuksen Mediteknia vahvistaa yliopiston perustutkimusta ja antaa myös kipakan piristysruiskeen Savon elinkeinoelämälle.

Meditekniassa toteutetaan tutkimusryhmien kynnyksetöntä yhteistyötä, sillä uusia keksintöjä syntyy usein tieteenalojen rajapinnoilla. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa kertoo, että tutkimuskeskus sai alkusysäyksen farmaseuttisen tiedekunnan laajennuksesta.

- Idea Meditekniasta syntyi vuonna 1999, ja sen ensimmäinen osahanke oli farmaseuttinen lääketutkimuskeskus. Seuraavaksi perustettiin kliininen tutkimuskeskus ja viimeiseksi joukkoon tuli elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus. Tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut Mediteknia on rakennettu Kuopion yliopiston osaamispohjalle: täällä on tehty pitkään ansiokasta tutkimusta mm. muistihäiriöistä, Alzheimerin taudista, diabeteksesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä sydän- ja verisuonitaudeista. Meillä on ollut niin ikään vankkaa lääketutkimuksen ja -kehityksen osaamista, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä ravitsemustutkimus että elintarvikebiotekniikka ovat kehittyneet kovasti, mainitsee Matti Uusitupa.

- Mediteknia on yksi suurimpia kehittämishankkeita, joita Kuopion yliopistossa on ollut vuosien varrella. Mediteknian tutkimuskeskukset ovat olleet erillisiä EU-kehittämisprojekteja, ja tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa toimintaa pyöritetään ulkopuolelta hankituilla rahoilla. Tämä on mittava haaste tutkijaryhmille, joilta edellytetään tiukkaa sitoutumista hankkeen eteenpäin viemiseen. Väitöskirjojen määrä lisääntyy varmasti jatkossa Mediteknian osaamispohjalta, ja tavoitteena on, että muutaman seuraavan vuoden sisällä syntyy noin 400 uutta työpaikkaa. Yliopiston kansanvälistymisen kannalta Mediteknia on myös erittäin tärkeä. Näyttää siltä, että meille hakeutuu ulkomaisia väitöskirjatutkijoita ja veikkaan, että Mediteknia on varsin vetovoimainen tutkimuskeskus tulevaisuudessa.

- Mediteknia vahvistaa tutkimusta ja koulutusta, jotka tukevat Kuopion perinteisiä osaamisaloja, terveystekniikkaa ja ympäristötekniikkaa. Tutkimuskeskus merkitsee myös piristystä Savon yrityselämälle. Toivon, että tulevaisuudessa koulutettaisiin bioinsinöörejä, sillä on erittäin tärkeää yhdistää bio- ja insinööritieteet. Elintarviketeollisuudella on iso rooli Savon elinkeinoelämässä, mutta tuotteiden jalostusastetta pitäisi parantaa. Mediteknian elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus tuo lisäresursseja niin elintarvikekehitykseen kuin ravitsemustutkimukseen ja vastaa näin omalta osaltaan Savon elintarviketeollisuuden haasteisiin. Täällä elinkeinoelämä pitää rakentaa itse, sillä yritystoimintaa ei ole kovin paljon. Spin off -yritysten syntyminen on hyvin tärkeää ja toivomme, että koti- ja ulkomainen lääketeollisuus hakeutuu innokkaasti Savoon, Matti Uusitupa toteaa.

KIIKARISSA KANSAINVÄLISET MARKKINAT

Kliinisen tutkimuskeskuksen johtajan Pekka Hyvösen mukaan Mediteknia on Kuopion vastaus yliopistojen kolmanteen tehtävään, alueelliseen vaikuttavuuteen ja yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Meditekniaan on saatu EU:lta noin 3,5 miljoonaa euroa.

- Kuopiossa on kuutisenkymmentä bioalan yritystä, ja osa lääkekehityksen bioyrityksistä tekee jo tällä hetkellä yhteistyötä Mediteknian kanssa. Lisäämme työpaikkoja Savossa, koska pystymme ottamaan vastaan mm. monikansallisia kliinisiä kokeita. Nyt olemme esimerkiksi luomassa erään palveluyrityksen kanssa farmakokineettisten tutkimusten ja faasi 1 -tutkimusten tuotteistamista: ensin kehitämme toimintajärjestelmän, ja tuotteistus pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Kliiniset kokeet ovat työmme pääosa. Kuopiossa ei ole suuren lääketeollisuuden molekyyliperintöä käytettävissä, mutta täällä on paljon farmaseuttisen kemian kehitystyötä ja huomattava lääketutkimuksen palvelutarjonta. Tautimallipalveluja tai niihin verrattavia tutkimuspalveluja myyviä yrityksiä on kourallinen, samoin yksi lääkevalmistusyritys. Meditekniaa ja sen ympärille syntynyttä yritysrypästä kutsutaan Kuopion lääkeklusteriksi, jonka tavoiteohjelmaa tehdään parhaillaan.

Pekka Hyvösen sanoo, että kliininen tutkimuskeskus suuntautuu vahvasti kansainvälisille markkinoille: Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat tärkeitä kumppaneita. Bioala on kehittynyt Suomessa viime vuosina vinhaa vauhtia, ja Hyvösen mielestä yksi syy siihen ovat hyvin toimivat rahoitusjärjestelmät, jotka tukevat soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä.

- Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia ovat tehneet tehokasta yhteistyötä ja saaneet rahoitusjärjestelmän hyvin toimivaksi yritysten kehityskaaressa. Vuonna 1992 perustettiin Suomeen ensimmäiset osaamiskeskukset, joiden tehtävänä on toimia paikallisen yritystoiminnan katalyytteinä. Osaamiskeskukset ovat etsineet kunkin paikkakunnan vahvuuksia, joita Kuopiossa ovat lääkekehitys, terveydenhuollon teknologia ja agrobiotekniikka. Meillä on ollut toiminnallisesti kynnyksetön ympäristö tehdä tätä työtä. Yksi Kuopion yliopiston valtteja on tehokas tohtorikoulutus, ja tohtorit voivat työllistyä myös bioalan yrityksissä, Pekka Hyvönen korostaa.

YHTEEN HIILEEN PUHALTAMINEN TÄRKEÄÄ

Professori Hilkka Soininen vetää kliinisen tutkimuskeskuksen aivotutkimusyksikköä, jossa tehdään mm. lääketutkimuksia sekä laajoja väestöpohjaisia dementian ja muistihäiriöiden tutkimuksia.

- Aivotutkimusyksikössä on moniosaajatiimi, johon kuuluu lääkäreitä, psykologeja, senioritutkijoita sekä tutkimushoitajia. Yhteistyö KYS:n kanssa on toiminut hyvin. Lääketutkimus painottuu Alzheimerin tautia ennakoivaan tilaan eli lievään kognitiiviseen heikentymiseen. Meillä on parhaillaan menossa kolme tutkimusta, joissa pyritään selvittämään, pystyvätkö lääkkeet estämään dementian kehittymisen tai viivästyttämään sen ilmenemistä. Nämä ovat pitkäkestoisia tutkimuksia, joiden tuloksia voidaan odottaa noin kahden vuoden päästä. Alzheimerin taudin arvoitus ei ole todellakaan vielä ratkaistu. Tutkimustyössä on tärkeää kehittää uusia molekyylejä ja strategioita, joiden avulla voidaan vaikuttaa tautiprosessiin. Kuopiossa on käytännössä hyvät mahdollisuudet vastata näihin kysymyksiin ja löytää uusia lähestymistapoja, joilla vaikutetaan taudin kulkuun, ei ainoastaan potilaan oireisiin. Tulevaisuudessa kehitetään varmasti erilaisia yhdistelmähoitoja muistihäiriöihin ja Alzheimerin tautiin, kiteyttää Hilkka Soininen.

Farmaseuttisessa lääketutkimuskeskuksessa viedään eteenpäin yliopiston omia lääkeinnovaatioita ja tehdään yrityslähtöisiä lääketutkimusprojekteja. Siellä työskentelee tällä hetkellä reilut 50 ihmistä.

- Meille tulee perustutkimuksesta tutkimusideoita, joita viedään eteenpäin lääkekehitysprojekteina ja kehitämme myös uusia lääketeknologioita. Siirrämme näin tuoretta osaamista elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Farmaseuttinen lääketutkimuskeskus on osa farmaseuttisen tiedekunnan toimintaa, ja yhteistyö laitosten asiantuntijoiden kanssa on tiivistä: tutkijat voivat aina poiketa kysymässä neuvoa kollegoilta naapurikäytävillä, sanoo professori Tomi Järvinen farmaseuttisesta lääketutkimuskeskuksesta.

Järvinen korostaa, että yritykset eivät voi pitää palkkalistoillaan kaikkia asiantuntijoita koko ajan, vaan ne ulkoistavat erityisosaamista vaativia toimintoja.

- Uskon, että Mediteknia on tulevaisuudessa hyvä partneri monille yrityksille, kun ne etsivät sopivia yhteistyökumppaneita eri projekteihin.

TIETOTEKNIIKKA AVUKSI TERVEYSVIESTINTÄÄN

Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa selvitetään esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyä ravitsemuksen avulla sekä tutkitaan elintarvikkeiden turvallisuutta. Tutkimusprofessori Kaisa Poutanen mainitsee, että täysjyvävilja ja marjat ovat tärkeitä tutkimuskohteita juuri nyt.

- Tavoitteenamme on, että marjoista ja viljoista käytetään hyväksi myös paljon suojaavia aineita sisältävät kuoriosat: niissä meitä kiinnostavat erityisesti kasvifenolien pitoisuudet ja terveysvaikutukset. VTT:n kanssa selvitämme hiilihydraattien hidasta imeytymistä, jolla on edullista vaikutusta sekä diabetekseen että lihavuuteen. Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit vaikuttavat mahdollisesti kylläisyyteen ja sitä kautta syömisen säätelyyn. Elintarvike- ja ravitsemustoksikologiassa tutkimme mm. probioottibakteerien kykyä sitoa haitallisia toksiineja ravinnosta. Yksi merkittävä tulevaisuuden tutkimuskohde on nutrigenomiikka eli ravinnon vaikutus geenitoiminnan säätelyyn.

- Ihmisten elinikä kasvaa koko ajan, ja teollisuusmaissa eletään hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden ja ikääntyvien kuluttajien markkinoilla. Geeniperimän lisäksi elintavoilla, erityisesti ravinnolla, on tärkeä merkitys terveydelle. Ihmisten tulisi ymmärtää, että ruokavalion kokonaisuus vaikuttaa terveyteen, ei pelkästään yksittäinen terveysvaikutteinen elintarvike. On merkityksellistä, että ravitsemuksen kannalta olennainen tieto siirtyy ihmisille. Nyt VTT ja Kuopion yliopisto suunnittelevat hanketta, jonka tavoitteena on kehittää elintarvikkeiden pakkauksista jokaiselle räätälöidyn tuotetiedon lukevia liikkuvia päätelaitteita. Viivakoodi yksilöi tuotteen ja lukulaitteeseen kehitetään tekniikkaa, johon voidaan ohjelmoida kullekin ihmiselle oma profiili. Esimerkiksi keliaatikko voisi saada laitteen avulla helposti tiedon, onko tuotteessa gluteenia, Kaisa Poutanen toteaa.