Laaja eurooppalainen keliakiatutkimus käynnistyy
Euroopan unioni rahoittaa laajan keliakiatutkimuksen, joka selvittää keliakian levinneisyyttä, geneettistä taustaa ja syntymekanismia. Kolmivuotinen projekti on ensimmäinen EU:n tasolla tehtävä ns. klusteritutkimus, jossa kolme tutkimuslinjaa on yhdistetty saman katon alle. Projektissa ovat mukana johtavat eurooppalaiset keliakiatutkijat sekä Euroopan viljatärkkelysteollisuus. Suomalaistutkijoiden panos on keskeinen kaikissa kolmessa osaprojektissa.Projektissa kartoitetaan ensimmäistä kertaa tieteellisesti keliakian levinneisyys Euroopassa. Väestöseulontaan osallistuu 33 000 eurooppalaista, Suomesta 8 000. Seulonta tapahtuu keliakiaprojektin kehittämällä vasta-ainemittauksella verinäytteistä ja samalla arvioidaan lisäksi yksinkertaisen veritestin käyttökelpoisuutta väestöseulonnoissa. Varsinainen diagnoosi perustuu ohutsuolikoepalan tutkimiseen. Suomessa tutkimusta tekee Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin keliakiaryhmä yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen laboratorion kanssa.
Keliakia on tyypillinen monitekijätauti, jossa mikään yksittäinen tekijä, esimerkiksi tietty geenivirhe, ei suoraan aiheuta tautia, vaan kyse on sairastumisalttiudesta. Perinnöllisten tekijöiden osuus riskitekijöistä on suhteellisen suuri sekä kaksostutkimusten että perhetutkimusten perusteella. Perinnöllisistä riskitekijöistä tunnetuin on ns. HLA-DQ2-tekijä, ja se löytyy noin joka neljänneltä suomalaiselta, joskin vain harvempi kuin yksi sadasta sairastuu keliakiaan. Ympäristötekijöistä välttämätön on viljan gluteeni, taudin laukaiseva tekijä; muita ympäristötekijöitä ei toistaiseksi tunneta. Tutkimuksen genetiikkaprojektiosuudessa etsitään perinnöllisiä riskitekijöitä yli 500 perheen aineistosta, josta yli 100 perhettä on Suomesta. Dosentti Jukka Partasen työryhmä SPR Veripalvelussa osallistuu tähän osaprojektiin.
Ohutsuolen poimuinen suolinukka muuttuu keliakiassa vehnän, ohran ja rukiin gluteenin vaikutuksesta litteäksi, suolen limakalvo paksunee ja siihen kerääntyy runsaasti tulehdussoluja. Tutkimuksen patogeneesiprojektissa tavoitteena on karakterisoida näitä muutoksia ja erityisesti selvittää tulehdussolujen vaikutusta ja osuutta limakalvovaurioon suolinukan erilaistumista jäljittelevän soluviljelymallin avulla. Toisena tavoitteena on löytää taudin syntyyn osallisia geenejä ja mekanismeja vertailemalla ns. mikrolastumenetelmällä normaalissa ja keliakiapotilaiden ohutsuolessa ilmeneviä geenejä. Tähän osuuteen osallistuu tutkijaryhmä Tampereen yliopistosta.
Kaikkien kolmen osaprojektin tuottamaa tietoa tarvitaan kehitettäessä uusia hoitomenetelmiä, jotka myöhemmin voisivat korvata elinikäisen gluteenittoman ruokavalion.
