Lääkäri on kuin tehty kuntapolitiikkaan
Lääkärin asiantuntijuus antaa uskottavuutta kuntavaaleissa, mutta se ei vielä riitä.
– Paikallisesti esimerkiksi sairaaloihin liittyvät kysymykset ovat todella isoja, sanoo tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.
Lääkärin koulutus ja asiantuntemus antavat hyvät eväät ja uskottavuuden kuntapäättäjäksi, arvioi tutkimusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.
Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat tänäkin vuonna kenties tärkein teema kuntavaaleissa, ja niistä lääkäreillä on paras asiantuntemus.
– Siinä mielessä kuntapolitiikka on kuin tehty lääkärille. Paikallisesti esimerkiksi sairaaloihin liittyvät kysymykset ovat todella isoja, ja kenelläpä muulla olisi parempi asiantuntevuus ja uskottavuus niiden asioiden käsittelyyn kuin lääkäreillä, sanoo Rahkonen.
Toisaalta, vaikka lääkärin ammatin mukana tulee tietty arvostus ja auktoriteetti jo itsessään, kun mennään politiikkaan, se ei välttämättä vielä riitä.
– Normaalisti lääkärin ei tarvitse työssään todistella omaa tarpeellisuuttaan tai markkinoida itseään. Mutta kun mennään politiikan kentälle, lääkäri siirtyy omalta vahvuusalueeltaan aika erilaiselle kentälle.
Rahkonen korostaa, että politiikka ei ole pelkästään asiantuntemusta. Se, että on sote-puolen asiantuntija, ei tee vielä taitavaa poliitikkoa. Politiikassa pitäisi osata vedota tunteisiin, herättää mielenkiintoa ja saada tehtyä itseään näkyväksi.
– Pelkkä asiantuntemus ei siihen riitä. Mutta kyllä lääkäriys silti etumatkan antaa. Korkeasti koulutettuina ja hyvin toimeentulevina lääkäreillä on paremmat lähtökohdat kampanjoida kuin monella muulla.
Sosiaali- ja terveyspalvelut tärkeitä äänestäjille
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toistuvasti nousseet Taloustutkimuksen tutkimuksissa tärkeimmiksi asioiksi äänestäjille. Niiden takaaminen huolettaa ihmisiä yhteiskunnassa eniten.
– Etenkin palveluiden saatavuudesta ollaan huolissaan. Se on varmaan kuntavaalien ykkösteema puolueesta riippumatta.
Rahkosen mukaan tavallisen äänestäjän osalta se, miten sote-palvelut on järjestetty, eli tuottaako niitä kunta, kuntayhtymä vai hyvinvointiyhtymä, on toissijaista. Tärkeintä on se, että palveluja on saatavilla.
– Siinä mielessä sote-uudistus ei ole tavallisen äänestäjän kannalta kovin kiinnostava.
Hän ei usko, että pelkällä sote-hallintopuheella saadaan äänestäjiä syttymään, vaan pitää mennä tunteisiin vetoavaan kampanjointiin.
– Kukaan ei epäile lääkärin asiantuntemusta, joten siksi sitä ei tarvitse korostaa tai todistella. Sen sijaan kannattaa tuoda itsestään esiin muitakin puolia.
Eroja arvoissa
Puolueiden välillä on sote-kysymyksissä jonkin verran eroja. Esimerkiksi kokoomuksen äänestäjiin vetoavat yksityisen terveydenhuoltopuolen kilpailuttaminen ja vahvempi mukaan ottaminen, kun taas vasemmistoliitto on toisessa ääripäässä. Puolueiden väliset erot vaikuttavat myös lääkäriehdokkaisiin.
– Vaikka ammatti yhdistää lääkäreitä, eivät he ihmisinä ole mikään yhdenmukainen ryhmä. Kun lääkäri astuu politiikkaan, tulee hänestä ensisijaisesti poliitikko ja puolueen linja vaikuttaa hyvin paljon.
Terveyspalvelujen saatavuuden ohella toinen tärkeä teema on terveyserojen tasoittaminen väestöryhmien välillä.
Erot puolueiden äänestäjien välillä näyttäytyvät syvissä arvokysymyksissä. Vuonna 2019 Taloustutkimus teki kyselyn, jossa oli seuraava väittämä: "Jos henkilö noudattaa epäterveellisiä elintapoja (esimerkiksi tupakoi, käyttää runsaasti alkoholia, liikkuu liian vähän), hänellä pitäisi olla korkeammat terveydenhoidon maksut kuin sellaisilla henkilöillä, jotka elävät terveellisesti".
Väittämä on lääkärin etiikan vastainen, mutta yksi kolmasosa kaikista suomalaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.
– Puolueista kokoomuksen kannattajat suhtautuivat myötämielisimmin väittämään. Sen kannattajista yli puolet oli samaa mieltä. Tässä näkyy, että ajatellaan selvästi enemmän kustannuspuolta.
Miksi asetut ehdolle?
Teksti Minna Pihlava, Suvi Sariola, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula ja Heli Väyrynen
Lääkärilehti haastatteli yhden kuntavaalien lääkäriehdokkaan jokaisesta eduskuntapuolueesta. Heiltä kysyttiin:
1) Miten soten poistuminen kunnista vaikuttaa kiinnostukseesi kuntapolitiikkaa kohtaan?
2) Miksi asetut ehdolle?
Ville Väyrynen,
45 vuotta, Muurame, Kansallinen Kokoomus
gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala
1. Tuleva sote lisää kuntapoliittista intoani. Muuramessa on hyvä tilanne, ja pelkäämme palvelutason laskua uuden mallin myötä. Tarvitsemme ylimenokaudelle luottamushenkilöitä, jotka tuntevat aihepiirin ja osaavat toimia yhteistyössä maakunnan suuntaan, jotta kunta tulee kuulluksi jatkossakin.
2. Kahden kauden kokemuksella tunnen, että hallitsen kokonaisuuden ja osaan olla hyödyksi kunnalleni. Tunnen alueen terveydenhuollon kentän niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon näkökulmasta.
Jukka-Pekka Kuokkanen,
62 vuotta, Lieto, Suomen Kristillisdemokraatit
LL, eMBA, toimitusjohtaja, Parkinmäen Palvelutalo Oy
1. Jos sote poistuu, on kuntien kannalta kriittistä, miten ylimenokausi hoidetaan. Jos sitä ei hoideta kunnankin näkökulmasta hyvin, muutos voi katkaista prosesseja ja aiheuttaa väliinputoamista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuitenkin kunnalle. Suppeammassa kuntahallinnossa on mahdollista saada aikaan uusia avauksia ja tuoda tätä näkökulmaa muuhunkin päätöksentekoon.
2. Olen eläköitymässä ensi kuntavaalikauden aikana, ja haluan entistä suuremmalla energialla olla käytettävissä politiikassa.
Saija Hyvönen, 49 vuotta, Oulu, Perussuomalaiset
työterveyshuollon erikoislääkäri ja väitöstutkija Turun yliopistossa, ei vakituista työpaikkaa tällä hetkellä
1. Kuntien vaikutusmahdollisuudet sote-palveluiden tuottamisen ohjaukseen täytyy pitää edelleen vahvana. Jonkinasteinen suurkuluttaja-asiakkaiden palvelusuunnitelma täytyy saada käyttöön. Myös terveysongelmien tunnistaminen varhain on tärkeää.
2. Politiikan kautta vaikuttaminen näyttää olevan ainoa tapa saada kosteusvaurioituneiden kiinteistöjen aiheuttama sairastumisongelma vähenemään.
Nelli Nurminen, 30 vuotta, Helsinki, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
kirurgiaan erikoistuva lääkäri, HUS
1. Se lisää kiinnostustani, sillä poliitikkojen asema terveydenhuollon tuottajatasolla rakentuu vasta sote-uudistuksen jälkeen. Haluan luoda toimivaa demokratiaa terveydenhuoltoon, vähentää mikromanagerointia ja karsia turhia kumileimasimia.
2. Olen hallintoentusiasti. Kliininen työ kirurgialla on vienyt minut mukanaan, ja kuntapolitiikka on hallinnollinen harrastukseni. Terveyspoliittista ajatteluani voi kuvata kekomäkeläiseksi: Kannatan suurempia järjestäjätahoja ja yksikanavarahoitusta.
Antti Kivelä, 54 vuotta, Kuopio, Suomen Keskusta
sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, rytmikardiologi, KYS / Sydänkeskus
1. Kiinnostus ei muutu. Tähänkin asti suurin osa päätöksistä on koskenut aivan muita asioita kuten varhaiskasvatusta, opetusta, kaavoitusta ja yritystoimintaa. Näissä kunnalla on laajasti päätösvaltaa toisin kuin sotessa, jossa palvelutarve ja lakisääteisyys ovat pakottavia tekijöitä.
2. Yhteiskunnan hyväksi tehtävä työ on mielekästä. Eri näkemysten kuunteleminen ja yhteensovittaminen avartavat omaa ajattelua ja tuttavapiiri laajenee. On palkitsevaa nähdä oman kunnan kehittymistä, ja tietää, että on ollut mukana tekemässä muutosta.
Stefan Anderson,
68 vuotta, Kokkola, Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
sisätautien erikoislääkäri
1. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla toteutettiin jo 2017 integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä. Vastuu tästä siirrettiin kuntayhtymä Soitelle. Mielestäni tämä ei ole vaikuttanut negatiivisesti kunnan luottamustehtävien hoitoon. Haasteita ja mielenkiintoisia kysymyksiä riittää jäljelle jääneissä sektoreissa yllin kyllin.
2. Asetuin ehdokkaaksi rakkaudesta kotikaupunkiin. Haluan yhteistyössä muiden kanssa kehittää hienoa 400-vuotiasta kaupunkiamme.
Mirka Soinikoski,
45 vuotta, Hämeenlinna, Vihreä liitto
LL, anestesiologian erikoislääkäri, kansanedustaja
1. Ei se oikeastaan vaikuta. Kunnilla säilyy vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisy mukaan lukien.
2. Kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan tehtävät täydentävät toisiaan. Ilman yhteyttä paikallistasoon ei välttämättä ymmärtäisi eduskunnassa tehtävien päätösten monitahoisuutta.
Samuel Adouchief,
32 vuotta, Helsinki, Vasemmistoliitto
LL, erikoistuu Kellokosken sairaalassa oikeuspsykiatriaan
1. Lääkärin näkemyksestä on hyötyä myös sote-alaan liittymättömissä asioissa. Näin on ollut muun muassa toimiessani kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.
2. Haluan edistää tasa-arvoa ja ihmislähtöisyyttä ja pitää kiinni tehokkuudesta. En usko suunniteltuihin jättiläisterveysasemiin, vaan lähipalveluihin.
Panu Peitsaro,
50 vuotta, Savonlinna, Liike Nyt (sit.)
terveydenhuollon erikoislääkäri, hammaslääkäri, ylilääkäri, Sosteri
1. Jos kunnat supistavat voimakkaasti sote-kustannuksia, jopa tietoisesti alibudjetoivat, on sillä selkeä vaikutus hyvinvointialueen rahoitukseen. Näin kuntien päätökset voivat vaikuttaa oman alueen asukkaiden palveluihin ikävällä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kunnille ja hyvinvointialueille on tulossa tärkeä yhteistoiminnan rajapinta.
2. Haluan olla mukana uudistamassa kaupungin päätöksentekoa ja johtamiskulttuuria. Luotetaan tutkittuun tietoon sekä asiantuntijoihin. Itselleni päätöksenteossa korostuisivat terveyden, hyvinvoinnin ja ihmisten toimintakyvyn ylläpito sekä edistäminen.
Noin 250 lääkäriä pyrkii kuntapolitiikkaan
Teksti Tiiamari Pennanen, Minna Pihlava, Suvi Sariola, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula ja Heli Väyrynen
Kuntapolitiikkaan pyrkii ainakin noin 250 lääkäriehdokasta, käy ilmi Lääkärilehden pääpuolueille tekemästä kyselystä.
Kysely tehtiin maalis-huhtikuussa, kun ehdokasasettelu oli vielä kesken, joten listat voivat olla osin vajaita. Puolueille annettiin mahdollisuus täydentää listoja vielä toukokuussa, ja osa puolueista ilmoittikin uusista lääkärinimistä.
Kysely kartoitti eduskuntapuolueiden eli keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ehdokastilanteen.
Tiedot kerättiin lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden määristä, mutta osa puolueista saattoi ilmoittaa myös hammas- ja eläinlääkärien nimiä. Nämä nimet on pyritty karsimaan pois listoista.
Lääkärilehden saamien tietojen mukaan eniten lääkäriehdokkaita on kokoomuksella, yhteensä 71, ja toiseksi eniten keskustalla, yhteensä 46. Vihreät ilmoitti listoillaan olevan 36, kristilliset 32, SDP 22, perussuomalaiset 20, vasemmistoliitto 12, RKP 8 ja Liike Nyt 3 lääkäriehdokasta. Lisäksi muilla ryhmittymillä on ehdolla lääkäreitä, joista kolme on ilmoittanut tietonsa Lääkärilehdelle.
Lääkärien kiinnostus kuntavaaleihin on säilynyt. Neljä vuotta sitten Lääkärilehti kertoi, että kuntavaaleissa oli niin ikään yli 200 lääkäriehdokasta.
Lääkärilehti tarjosi kuntavaalien lääkäriehdokkaille mahdollisuuden esittää vaaliteesinsä lehden verkkosivuilla. Yli 50 ehdokasta tarttui tilaisuuteen. Esittelyt ja muiden lääkäriehdokkaiden tiedot löytyvät verkosta: https://www.laakarilehti.fi/liitossa/kuntavaaliehdokkaat/
Lääkärilehti seuraa vaalien etenemistä ja täydentää lääkärilistaa tarvittaessa. Vaaliasioissa voi olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fi.
