Epäilyksen hetket ovat väistyneet, ja lääkärit käyvät piikillä rintamana. Vaikka A(H1N1)-rokotuksen ottamiseen on painavat perusteet, velvoitetta siihen ei ole. Myöskään potilas ei voi vaatia tietoa siitä, onko häntä hoitava lääkäri rokotettu.

Lääkäri

Outi Pohjola

Rovaniemen terveyskeskuksesta otti A(H1N1)-rokotuksen heti, kun sitä oli saatavilla.

- Rokote kannattaa kyllä ottaa. Pienempi paha on se, jos rokotteesta tulee lihassärkyä kuin että joutuu makaamaan viikon tosi kipeänä ja saa vielä jonkin vakavan jälkitaudin.

Rokotuksen sivuvaikutukset kuitenkin mietityttivät Pohjolaa silloin, kun A(H1N1)-influenssa oli rantautunut Suomeen.

- Yleinen lehtikirjoittelu sai minut jonkinlaiseen ansaan. Ruotsissa osa rokotetuista oli saanut joitakin sivuvaikutuksia, ja silloin pohdin, että onkohan rokotteen ottaminen ihan järkevää.

Kun A(H1N1)-epidemia puhkesi Rovaniemellä, rokotuksen ottaminen tuntui selvältä. Outi Pohjola aloittaa pian työt Rovaniemen terveyskeskuksen epidemiavastaanotolla, jossa hoidetaan A(H1N1)-influenssapotilaita.

- Tartuntariski on siellä suuri. Viime aikoina potilaita on ollut nelisenkymmentä päivässä.

Lääkäri on samalla esimerkki

Pohjolan mukaan terveydenhuollon ammattilaisia ei voida velvoittaa ottamaan A(H1N1)-rokotusta. Kieltäytymiseen täytyy kuitenkin olla perusteet.

- Jokaisen tulisi miettiä, mikä vaikutus omalla ratkaisulla on muuhun työyhteisöön.

Hänen mielestään terveydenhuoltohenkilöstön rokotukset pitäisi antaa joustavasti työpäivän aikana. Nyt rokotus on pääsääntöisesti annettu työpäivän jälkeen, eikä kaikilla ole mahdollisuutta jäädä >työpäivän päälle >illaksi jonottamaan.

Terveydenhuollon työntekijöiden rokotuspäätös vaikuttaa myös yleisiin mielipiteisiin.

- Lääkärien ja hoitajien pitäisi toimia tässä asiassa esimerkkeinä muulle väestölle.

Kieltäytyminen kävi mielessä

Erikoistuva lääkäri

Jarkko Alanne

TYKS:n lastenklinikasta ei ole koskaan ottanut kausi-influessarokotusta, ja hän ajatteli ensin, ettei ottaisi A(H1N1)-rokotustakaan.

- Olen sairastanut joskus kausi-influenssan. Vaikka se oli tylsä tauti, selvisin siitä hyvin. Päätin nyt kuitenkin ottaa molemmat rokotukset, joista pandemiarokotetta pidän tärkeämpänä, Jarkko Alanne kertoo.

Hän pohti aluksi sitä, seuraako A(H1N1)-rokotuksesta vähäisiä influenssaoireita ja joutuuko niiden takia olemaan poissa töistä.

- Toki A(H1N1)-rokotuksen ottaminen on järkevää. Työskentelen sairaiden ja potentiaalisesti tartuttavien lasten kanssa koko ajan. Toisaalta jos saan tartunnan, saatan siirtää sen edelleen. Esimerkiksi keskosille tai potilaille, joilla on alentunut immuunivaste, viruksen saaminen on vaarallista. Lastenklinikka myös suosittelee työntekijöilleen tämän rokotuksen ottamista, ja lääkäreillä on yksimielinen näkemys asiasta, Jarkko Alanne toteaa.

Alanteen mielestä terveydenhuollon työntekijää ei voida velvoittaa ottamaan A(H1N1)-rokotetta. Viime kädessä päätös on tehtävä oman arvion perusteella, mutta painavia suosituksia asiasta voidaan antaa.

Rokotettavia olisi jonoksi asti

KYS:ssä infektiolääkärinä työskentelevän

Irma Koivulan

puhelin soi nyt tiuhaan. Lääkärit kyselevät, miksi he eivät saa vielä A(H1N1)-rokotusta ja milloin heidän vuoronsa tulee. THL:n rokotusjärjestyksen mukaan rokotuksen saavat ensin terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät infektiopotilaiden tai infektiolle alttiiden potilaiden kanssa.

- En ole tavannut yhtään kollegaa, joka ei ottaisi rokotetta. Päivystysalueen hoitohenkilöstön suhtautuminen rokotteen ottamiseen on ollut hieman nihkeämpää, Irma Koivula kertoo.

Koivula on seurannut rokotekeskustelua pääkallonpaikalta, sillä hän on ollut mukana STM:n ja THL:n perustamassa infektiolääkäreiden asiantuntijaryhmässä. Rokotteen turvallisuus ei mietityttänyt Irma Koivulaa missään vaiheessa.

- Mallirokotetta ehdittiin testata varsin laajasti.

Koivulan mielestä raskaana olevien pelkoja rokotetta kohtaan saattaa hälventää se, että terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvia rokotetaan ensimmäisinä.

Epidemia painaa nyt päälle

Pohjois-Savossa oli alkuviikosta 140 varmistettua A(H1N1)-tartuntaa. Sairaalahoitoon joutuneita potilaita on tähän mennessä ollut vähän yli 10; yksi potilas on ollut tehohoidossa. KYS:n keuhko-osasto on varautunut ottamaan A(H1N1)-infektiopotilaita, ja myös teho-osastolla on varattu yksi huone heitä varten. Tarvittaessa otetaan käyttöön tehovalvontaosasto.

- Lasten akuuttiosastolla tulee olemaan suurin paine, koska liikkeellä on niin paljon muitakin akuutteja tauteja, Koivula mainitsee.

Hänen mielestään THL:n listan mukaista terveydenhuoltohenkilökuntaa pitää kannustaa ottamaan A(H1N1)-rokote, mutta riskiryhmiin kuuluvien kansalaisten rokottaminen on yhtä tärkeää.

- Asian liiallinen korostaminen saattaa sen sijaan aiheuttaa vastarintaa.

Rokotuspakkoa ei ole

Itsemääräämisoikeus, tietoinen suostumus ja vapaa valinta koskevat myös lääkäreitä ja hoitajia, eikä terveydenhuollon henkilöstöä voida velvoittaa ottamaan A(H1N1)-rokotusta. Tätä mieltä on pääsihteeri, TtT Aira Pihlainen Valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysalan eettisestä neuvottelukunnasta ETENE:stä.

- Tietysti herää kysymys siitä, jos rokottamaton hoitaja tai lääkäri työskentelee sellaisella osastolla, jossa voi aiheuttaa potilaalle tartuntariskin. Terveydenhuollon ammattilaista ei voida kuitenkaan pakottaa ottamaan rokotusta tartuntatautilain ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain perusteella. Lakia rokotuspakosta ei siis ole olemassa, Pihlainen toteaa.

Potilas ei voi vaatia tietoa siitä, onko häntä hoitava lääkäri tai hoitaja rokotettu. Nämä tiedot kuuluvat potilassalaisuuden piiriin.

- Onhan potilaalla tietysti oikeus kysyä, mutta terveydenhuollon ammattilainen päättää, mitä vastaa.

Pihlainen painottaa avoimuuden merkitystä. Hän toivoo, että kansalaiset luottavat siihen, että terveydenhuollon henkilöstö toimii korkein moraalisin periaattein ja pitää huolta potilaista kaikissa tilanteissa.

Potilaalla ei ole ehdotonta oikeutta valita hoitavaa henkilöä, koska laki potilaan oikeudesta ja asemasta ei anna siihen lupaa.

- Tietysti henkilöstön tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Myös hoidon onnistumisen takia on suotavaa, että potilaan ja hoitajan suhde on molemmin puolin kunnossa.

Työntekijöiden säilytettävä toimintakykynsä

Arkkiatri Risto Pelkonen on ihmetellyt julkisuudessa, että jotkut hoitohenkilökunnasta vastustavat A(H1N1)-rokotusta. Hän on esittänyt, että jokainen rokotteesta kieltäytyvä terveydenhuollon työntekijä pitäisi ottaa vakavaan puhutteluun.

Pihlainen ei usko pakottamiseen. Sen sijaan hän korostaa terveen järjen ja jokaisen oman harkinnan merkitystä.

ETENE:n mukaan ongelmana pandemiaan varauduttaessa on se, että asia etenee nopeasti ja näyttöä rokotusten eduista, haitoista ja riskeistä ei ole ehtinyt kertyä. Henkilöstön tulee kuitenkin toimia siten, että heidän toimintakykynsä säilyy.

- Tältä pohjalta katsottuna rokotteen ottamista voi pitää moraalisesti velvoittavana. Eettisinä lähtökohtina ETENE korostaa varauduttaessa pandemiaan ja hoidettaessa A(H1N1)-influenssapotilaita vahingon välttämistä, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja avoimuutta. Potilaiden hyvä hoito ja kohtelu ovat niin ikään keskeisiä, summaa Pihlainen.