Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijat pohtivat yhdessä eettisiä kysymyksiä Helsingin yliopistossa
Yliopistonlehtori Pekka Louhialan mielestä yhteinen seminaari on tärkeä, koska julkinen kuva lääkärin etiikasta on osittain vinoutunut.
Viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijoiden pakollisiin opintoihin Helsingin yliopistossa kuuluu etiikan tapausseminaari, johon osallistuvat myös oikeustieteen opiskelijat. Heille seminaari on osa valinnaisia lääkintä- ja bio-oikeuden opintoja. Lääketieteen etiikan yliopistonlehtorin Pekka Louhialan mielestä yhteinen seminaari on tärkeä, koska julkinen kuva lääkärin etiikasta on osittain vinoutunut.
– Julkisen keskustelun perusteella lääketieteen etiikka koskee esimerkiksi eutanasiaa, tekoälyä tai geeniteknologiaa. Ne ovat tärkeitä aiheita mutta monesti aika kaukana tavallisen lääkärin arkipäivästä, sanoo seminaaria jo liki 20 vuotta vetänyt Louhiala.
Oikeustieteen opiskelijat ovat kertoneet Louhialalle saaneensa seminaarista realistisen käsityksen siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä suomalaiset lääkärit arjessaan kohtaavat.
Yhteisseminaarissa käsitellään opintojensa loppuvaiheessa olevien lääkäriopiskelijoiden kurssille tuomia tapauksia, jotka usein kumpuavat heidän työkokemuksestaan esimerkiksi edellisen kesän sijaisuuksista. Pienehkössä ryhmässä pohditaan tapausten herättämiä eettisiä kysymyksiä, joihin harvoin on ilmeistä oikeaa vastausta.
– Kipeimpiä ovat ne tapaukset, joihin on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja, Louhiala sanoo.
Louhialan tavoitteena onkin, että tulevat lääkärit saavat uusia näkökulmia ja vertaistukea sekä pääsevät kyseenalaistamaan omaa intuitiotaan. Yhden opiskelijan vaisto sanoo, että pitäisi toimia näin, mutta toisen sanookin aivan toista.
– Siitä keskustellessa saa tukea omalle pohdinnalle.
Vaikka seminaari on yhteinen, fokus on lääketieteellisissä tapauksissa ja alan eettisissä kysymyksissä, kertoo Louhiala. Oikeustieteen opiskelijat osallistuvat kurssille lähinnä maallikon roolissa.
– Kukaan ei odota, että he osaisivat lonkalta heittää juridiset vastaukset tapauksiin.
Helsingin yliopiston yhteinen opetus sai alkunsa tämän vuosituhannen vaihteessa Miekka ja käärme -hankkeesta, jonka tarkoituksena oli tuottaa juridiikan ja lääketieteen opiskelijoille yhteistä opetusmateriaalia ja kokeilla yhteisopetusta. Kokeiluna alkanut yhteisseminaari toimi niin hyvin, että se otettiin vakiintuneeksi käytännöksi.
