Lääkärikeskukset ketjuuntuvat
Suomeen on syntynyt lyhyessä ajassa kaksi suurta yksityisten lääkärikeskusten ketjua: Mehiläinen-konserni ja Suomen Terveystalo Oy. Terveystalo on tehnyt yksin tänä vuonna kymmenkunta yrityskauppaa, Mehiläinen vuonna 2001 tekemänsä fuusion jälkeen noin 15yrityskauppaa.
Nyt 24 paikkakunnalle laajentunut Terveystalo on toimitusjohtaja Pentti Parkkisen mukaan asettanut tavoitteekseen palvelupisteen noin40 paikkakunnalle. Yritys käy parhaillaankin neuvotteluja yli 20lääkärikeskuksen kanssa.
Mehiläinen laajenee hieman toisenlaisella filosofialla. Sen ensitavoite oli ulottaa toiminta kaikkiin yliopistosairaalakaupunkeihin ydinalueilta Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.
- Näyttäisimme saavuttavan tavoitteen tänä syksynä, sanoo toimitusjohtaja Antti Kasi. Mehiläiseen on juuri liittymässä Lääkärikeskus Porus Oulusta.
- Lääkärikeskusten verkostoitumisessa on kyse järjestä, sanoo Terveystalon Pentti Parkkinen.
- Yksityinen sektori on investoinut uskomattoman määrän rahaa tässä maassa, mutta käyttöasteet ovat melko vaatimattomat. Lääkärikeskukset eivät ole tehneet kovin kaksisia tuloksia puuhastellessaan jokainen itsekseen, kuten on ollut maan tapa tähän asti.
Terveystaloon kuuluu nyt 32 lääkärikeskusta eri puolilla maata. Parkkisen mukaan tavoitteena on valtakunnallinen lääkärikeskusten verkosto. Terveystalo on kiinnostunut ns. täyden palvelun lääkärikeskuksista.
- Ideana on palvella verkostoitumalla nimenomaan sellaisia yrityksiä, joilla on toimipisteitä useilla paikkakunnilla ympäri maan. Tällaisia yrityksiähän on aika lailla, Parkkinen sanoo.
Terveystalon lääkärikeskuksissa pitää vastaanottoa noin 800 lääkäriä, muuta henkilökuntaa on nelisensataa.
Terveystalo on asettanut tavoitteekseen laajentua noin 40 paikkakunnalle siten, että lääkärikeskuksen ympärillä olisi noin 40-50 000 asukkaan talousalue. Parkkisen mukaan tavoite on aika pitkälle saavutettu ensi vuoden aikana.
- Sen jälkeen kehitetään eteenpäin sellaisia alueellisesti vahvoja yksiköitä kuin Hemo Oy Lahdessa ja niiden ympärille luodaan avohoitopalvelujen verkosto. Hemossa on leikkaustoimintaa ja sairaalatason palvelut. Kun Hemo liittyi Terveystaloon, myös ympäristön lääkärikeskukset kiinnostuivat ja siellä käydään nyt neuvotteluja. Tavoitteena on samanlaisen osaamiskeskuksen rakentaminen myös Tampereen ympärille.
Terveystalolla on noin 140 osakkeenomistajaa. Yksittäinen suurin omistaja on kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö 3i, joka omistaa osakepääomasta 20 prosenttia. OKO Venture Capitalin osuus on Parkkisen mukaan noin 6 prosenttia ja yksityisistä sijoittajista koostuvan Media-Investin yli 10 prosenttia. Reilu kolmasosa osakkeista on Terveystalossa mukana olevilla lääkäreillä, loput ovat pienempiä yksittäisiä yhtiöitä.
Jos Terveystalon laajeneminen pysähtyisi tähän, sen liikevaihto olisi Parkkisen mukaan ensi vuodenvaihteessa 26 miljoonaa euroa.
EI SUOMEN VALLOITUSRETKI
- Tämä ei ole meille mikään Suomen valloitusretki. Meidän strategiassamme on keskeistä todellisten täyden palvelun yksikköjen synnyttäminen, sanoo Mehiläinen-konsernin toimitusjohtaja Antti Kasi.
- Pääkaupunkiseudulla ja Turussa meillä on jo konseptimme mukainen yksikkö, jossa on laaja yleis- ja erikoislääkäripalvelu, työterveyspalvelu, kunnon diagnostiikka ja vähintään päiväkirurginen yksikkö tai sairaala. Kuopioon olemme tällaista rakentamassa, Tampereella rakennustyö alkaa ensi keväänä ja Oulustakin olemme liittämässä ketjuun Porusta.
Mehiläisellä on Porus mukaan lukien 16 varsinaista lääkärikeskusta. Päiväkirurginen yksikkö tai sairaala konsernilla on Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa ja Vaasassa.
Verkostossa on Kasin mukaan yhä tilaa Jyväskylän, Lappeenrannan, Seinäjoen ja Joensuun kaltaisille maakuntakeskuksille.
Perinteinen ammatinharjoittajasopimus Mehiläiseen on Porus mukaan lukien vähän yli 1 300 lääkärillä, muuta henkilökuntaa on noin 1100. Konsernin liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan noin 75 miljoonaa euroa, mihin ei lasketa ammatinharjoittaja-lääkärien palkkioita.
Ketjuuntumista Kasi perustelee perinteisillä syillä kuten kriittisellä massalla, useilla paikkakunnilla toimivilla työterveysasiakkailla ja sillä, että vakuutusyhtiöistä on tulossa suoraostajia. Firmat panostavat yhä työterveyshuoltoonsa, joten se on yhä konsernin kasvualue.
Mehiläisen ja Tohtoritalon fuusiossa omistajiksi tulleet CapMan ja Sitra omistavat Mehiläisestä nyt yhteensä yli 65 prosenttia. Muita osakkaita on noin 750.
- Yhtiössä on vielä varsin laaja lääkäriomistus. Mehiläisessä mukana olevia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa on osakkaista varmaankin 500-600. Talon ulkopuolisia omistajia on korkeintaan 200, Antti Kasi sanoo.
Onko CapMan irtaantumassa Mehiläisestä ensi vuonna?
- Fuusiovaiheessa kerrottiin, että pääomasijoittaja on yrityksen taustavoimana tietyn kehitysvaiheen. Silloin oli vuosi 2001 ja tuon vaiheen arvioitiin kestävän 4-5 vuotta. CapManin salkussa on kuitenkin myös sijoituksia, jotka on tehty 90-luvun alussa. Ei heillä mitään ehdotonta takarajaa ole, se riippuu tilanteesta.
- Ei silti ole mitenkään mahdotonta, että irtaantuminen tapahtuisi ensi vuonna. Yritystä kehitetään niin, että se olisi julkinoteerauskelpoinen vuonna 2004- 2005, Kasi toteaa.
