Lääkäriliitto eduskuntavaaleista: Puolueiden lunastettava lupauksensa hoitotakuusta
Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet vannovat kansallisen terveysprojektin nimeen. Lääkäriliiton mielestä puolueiden tulisikin nyt kertoa, miten ne ratkaisevat yhä kasvavan terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan välisen epäsuhdan. Hoitotakuun tulisi astua voimaan vuonna 2005.
-Kansallinen terveysprojekti on määrittänyt hoitoon pääsyn enimmäisajat. Nyt valittavien kansanedustajien täytyy ottaa kantaa, miten tulee toimia, jos kunta ei pysty näiden aikojen puitteissa hoitoa tarjoamaan. Ratkaisu on poliittinen, mutta myös taloudellinen, sillä hoitotakuu lisää hoidon määrää, totesi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve liiton vuosipäivänä yleisöseminaarissa Helsingin yliopistolla.
Lääkäriliitto haluaa muistuttaa, että terveysprojekti ei yksin pysty turvaamaan Suomen terveydenhuollon tulevaisuutta. Liitto toteaa, että kansallinen terveysprojekti tuotti kuitenkin hyviä ehdotuksia: hoitotakuun eli hoitoon pääsylle asetettavat enimmäisaikarajat, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen sekä pyrkimyksen yhteistyöhön terveyspalveluiden tuotannossa.
On olemassa maita, joissa ei ole juurikaan potilasjonoja. Näissä maissa potilas saa valita hoitopaikkansa. Pälve toteaa, että hoitopaikan vapaa valinta ei lisää annettavan hoidon kustannusta, vaan pikemminkin laskee sitä ja takaa potilaan hoitoon pääsyn.
- Muissa Pohjoismaissa potilas saa jo valita täysin vapaasti sairaalan, jossa haluaa itseään hoidettavan. Järjestelmäämme ei voi enää kuvata pohjoismaiseksi tässä suhteessa. Onkin poliittinen ratkaisu, saako potilas päättää omasta asiastaan vai päättääkö järjestelmä potilaan puolesta. Suomi on Pohjolassa eriseuralainen, sanoi Pälve.
RAHOITUSTASOA NOSTETTAVA
Lääkäriliitto muistuttaa, että hoitotakuun toteuttaminen ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rahoitustason nostamista. Kansallisen terveysprojektin selvitysten mukainen välitön rahoitustarve vastaa tasoltaan yhtä prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta.
- Kuitenkin projektin perusteella on luvassa vain puolet siitä vuoteen 2007 mennessä.
Terveydenhuollon osuus BKT:sta oli vuonna 2001 Suomessa 6,6 prosenttia ja EU:ssa se oli keskimäärin noin 8 prosenttia. Jos Suomessa haluttaisiin päästä edes EU:n keskiarvoon, tulisi rahoitusta lisätä heti noin 2 miljardia euroa. Terveysprojekti lisää sitä 700 miljoonaa euroa vuoteen 2007 mennessä, ja tästä kuntien edellytetään maksavan puolet. Myös pohjoismaisen rahoitusaseman saavuttaminen edellyttäisi noin 2 miljardin euron lisäpanostusta terveydenhuoltoon. Tämä on noin 1,5 % BKT:sta.
- Tämä terveysprojektin 700 miljoonan euron summa tarkoittaa itse asiassa lähes pelkästään indeksikorotusta neljän vuoden aikana. Se ei missään tapauksessa riitä kattamaan hoitotakuuta, täydennyskoulutusta eikä terveydenhuollon kehittämistä, muistutti Pälve.
Hän totesi, että jatkuva kiire ja aliresurssointi luovat epätoivoa terveydenhuollon työntekijöihin.
- Jos työntekijät eivät usko työolosuhteiden paranemiseen, on pelättävissä, että pula kokeneesta työvoimasta kasvaa ja jäljelle jäävät kyynistyvät liian suuren työtaakan takia. Kunnallinen terveystoimi tarvitsee lisää työntekijöitä voidakseen toimia uskottavalla laatutasolla jatkossa, esitti Pälve.
