Maailman yhdeksäs mielenterveyspäivä: Teemana työ ja mielenterveys
Suomalaisten työkyvyn suurimpana uhkana ovat mielenterveyshäiriöt, jotka ovat tulleet merkittävimmäksi eläköitymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat yli 60 % sairausvakuutuksen uusista päivärahakausista, ja häiriöistä johtui 53 % alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyydestä. Suurin yksittäinen työ- ja toimintakyvyttömyyden aiheuttaja on masennus. Suomalainen terveyskehitys heijastaa viime vuosina muutenkin psyykkisen kuormittuneisuuden voimakasta kasvamista: voimattomuutta ja väsymystä tuntee lähes 45 % nuorista työikäisistä, ylirasittuneisuutta miltei 40 %. Mielenterveyspäivän taustavoimina ovat Mielenterveyden maailmanliitto, WHO ja Suomessa Mielenterveysseura.
Mielenterveyspäivän teema kiinnittää huomiota mielekkääseen työhön, joka on yksi mielenterveyden perusedellytyksiä. Mielen hyvinvointia tarvitaan myös työssä jaksamiseen ja työn tuloksellisuuteen. Työelämän rakennemuutos on tuonut yhä enemmän lyhyitä työsuhteita ja muuttuvia työympäristöjä.
- Kokemusta ei välttämättä hyödynnetä työelämässä. Etenkin ikääntyvä työntekijä väsyy lopulta jatkuvaan muutokseen ja epävarmuuteen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa yhä useampi työntekijä odottaa ammattitaitonsa parhaimpina vuosina eläkkeelle pääsemistä eikä jaksa jakaa osaamistaan nuoremmille. Monet muutokset etenkin auttamistyössä luetaan helposti laman ja leikkausten syyksi. Taustalla on kuitenkin paljon pitempi kehitys. Myös asiakkaiden ongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Työntekijöitä painaa lisäksi epävarmuus omasta oikeudellisesta asemasta, kertoo Mielenterveysseuran Psykoterapiataitojen instituutin johtaja Raili Rinne.
Mielenterveysseura on koonnut mielenterveystyön pahimpia kriisikohtia, joille pitäisi juuri nyt tehdä jotakin. Mielenterveys - kunnan ja kuntalaisten asia -vihko kertoo, että yhteiskunnan toimet voivat edistää hyvää mielenterveyttä. Vihkossa sanotaan, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt näkyvästi, mutta mielen ongelmien laajuus ei näy suomalaisessa terveyspolitiikassa. Noin kolmannes nuoruuden mielenterveyshäiriöistä on jatkoa lapsuudessa alkaneelle häiriölle. Mielenterveysseuran 1990-lopussa tekemä kuntoutuskartoitus osoitti, että tätä tietoa ei ole kyetty muuttamaan toiminnaksi.
Kaikki hallintoa koskevat päätökset mielenterveyden alueella ovat erityisen vahvasti myös kliinisiä hoitopäätöksiä, koska hoitoprosessit ovat pitkiä ja hoitojärjestelmien toimintamallien vaikutus sairauksien ennusteeseen on erityisen suuri. Mielenterveyshäiriöiden kustannuksia täytyy tarkastella kokonaisuutena, josta hoidon kustannukset ovat tutkimusten mukaan vain kolmannes. Onnistuneella työkykyä edistävällä hoidolla ja kuntoutuksella voidaan vähentää kokonaiskustannuksia.
Mielenterveysseura on aloittanut kolmivuotisen mielenterveyden kehittämishankkeen, jonka avulla rakennetaan hyvän mielenterveyden ketjuja kuntien tueksi, muokataan mielenterveyden ja -sairauden yhteiskunnallista kriteeristöä sekä kehitetään menetelmiä kansalaisten mielenterveystaidon lisäämiseksi.
