Makuaistin herkkyys voi vaikuttaa ruokatottumusten syntyyn
Kerro mitä syöt, niin kerron sinulle, millainen olet, kirjoitti aikoinaan ranskalainen gastronomi Brillat-Savarin. Nyt tohtori Linda Bartoshuk Yalen yliopistosta kertoo löytäneensä uusia yhteyksiä makuaistin erojen ja ruokatottumusten välillä. Bartoshukin mielestä ruokavalion muotoutumiseen vaikuttavat biologiset erot, jotka myös antavat joitakin viitteitä siitä, mihin tauteihin ihminen on mahdollisesti altis sairastumaan. McGillin yliopiston tutkijan Timothy Johnsin mukaan evoluutio on muokannut ruokatottumuksia mm. siten, että ihmiset ovat oppineet täydentämään ruokavaliotaan kasveilla, jotka vähentävät eläinrasvojen haittoja. Bartoshuk ja Johns kertoivat havainnoistaan Amerikan tieteenedistämissäätiön vuosikokouksessa Denverissä.
- Joillakin ihmisillä on makusilmuja hyvin tiheässä, jolloin heidän makuaistinsa on erityisen herkkä. Tähän ryhmään kuuluu noin 25 prosenttia maailman väestöstä. Kutsun heitä supermaistajiksi, sillä he ovat ravintonsa suhteen nirsoja. Nämä ihmiset huomaavat ruoassa kitkeryyden, jota muut eivät edes maista, ja he eivät pidä voimakkaista mausteista kuten esimerkiksi chilistä. Supermaistajat karttavat runsasrasvaista ruokaa sekä makeita jälkikiruokia, ja siksi he ovat yleensä hoikkia. Vihannekset eivät maistu heille kovin hyvin, koska he tuntevat niissä kitkerän sivumaun. Aasialaisia ja naisia on paljon supermaistajien joukossa, otaksuu Bartoshuk.
- Supermaistajien riski sairastua joihinkin syöpiin, kuten esimerkiksi paksusuolisyöpään, saattaa kasvaa, koska heidän ruokavalionsa sisältää vähän vihanneksia. Tutkimusryhmäni kanssa huomasimme, että polyyppeja esiintyi kolonoskopiassa erityisesti niillä miehillä, joiden makuaisti tunnisti herkästi kitkerät maut. Toisaalta supermaistajien sydän- ja verisuonitautien riski voi pienentyä vähärasvaisen ravinnon vuoksi, Bartoshuk jatkaa.
Timothy Johns kertoo, että esi-isien ruokavalioon kuului paljon eläinrasvoja ja hyvin vähän kasviksia. Vähitellen ihmiset oppivat lisäämään ruokavalioonsa antioksidantteja sisältäviä kasveja, jotka estävät oksidatiivista stressiä.
- Nykyisin mm. masait Itä-Afrikassa ja tiibettiläiset syövät reilusti rasvaa sisältävää ruokaa ja vähän kasviksia sekä hedelmiä, mutta heillä ei ole kovin paljon sydänsairauksia. Heidän ruokavaliossaan on kuitenkin kasveja, jotka sisältävät runsaasti antioksidantteja. Masait jauhavat esimerkiksi erilaisia juuria sekä puun kuoria ja sekoittavat niitä eri ruokiin. Evoluutio on muokannut ruokavaliota, toteaa Johns.
Ylipaino merkittävä terveysriski teollisuusmaissa
Joka viides amerikkalainen on ylipainoinen, ja lihavien ihmisten määrä on kasvanut Yhdysvalloissa kymmenessä vuodessa reilut 70 prosenttia. Vuosittain kuolee peräti 300 000 yhdysvaltalaista liikalihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. Monet haluaisivat kuitenkin laihtua, ja amerikkalaiset kuluttavat laihdutustuotteisiin vuodessa huomattavan paljon rahaa, yli 30 miljardia dollaria.
Amerikkalaiset nuoret saavat nykyään päivittäisestä ravinnostaan vähemmän rasvaa ja he syövät enemmän vihanneksia kuin nuoret neljäkymmentä vuotta sitten. Nuoret suosivat kuitenkin pikaruokaa sekä virvoitusjuomia, ja he saavat liian vähän foolihappoa, rautaa, kuituja ja kalsiumia. Pikaruokakulttuuri kukoistaa muutenkin. Vuonna 1970 amerikkalaiset ostivat hampurilaisia 6 miljardilla dollarilla, kun taas vuonna 2000 niihin kului jo 110 miljardia dollaria. Terveysviranomaiset peräänkuuluttavat tehokasta, maanlaajuista ohjelmaa, jotta paino-ongelmat saataisiin Yhdysvalloissa hallintaan.
Lihavuus on ongelma myös valtameren toisella puolella. Esimerkiksi Britanniassa suurin osa aikuisista on ylipainoisia, ja viidenneksellä briteistä liikapaino on vakava terveysriski. Liiallinen lihavuus aiheuttaa 30 000 kuolemantapausta vuosittain Britanniassa.
