MediHeli 02 ja Ilmari puntarissa: Lääkärin mukanaolosta lisää tehoa lääkintähelikopteriin
Kahden erilaisen lääkintähelikopterin, Turun MediHelin 02:n ja Varkauden Ilmarin, toimintaa tarkastellut FinOhtan selvitys arvioi lääkärimiehitteisen toimintamallin vaikuttavammaksi kuin mallin, jossa lääkinnästä vastaa ensihoitaja. MediHelin lääkärihelikopterilla arvioitiin olleen henkeä pelastava vaikutus 8,8 %:ssa tapauksista, pelastushelikopteri Ilmarilla 3,7 %:ssa arvioiduista esivalituista potilastapauksista. MediHeli 02 tuotti potilaille selvää hyötyä 48-62 %:ssa ja Ilmari 13-22 %:ssa tapauksista. Jos hyöty suhteutetaan hälytysten kokonaismäärään, luvut pienenevät 7-9 %:iin ja 4-7 %:iin.
Kun potilaan hengen pelastanut apu vietiin perille MediHelin helikopterilla, kustannus-vaikuttavuussuhteen arvioitiin olevan 19 000 markan ja noin 1,14 miljoonan markan välillä saavutettua lisäelinvuotta kohden.
Ilmarin osalta kustannus-vaikuttavuussuhteen haarukka oli 42 000- 3,14 miljoonaa markkaa. Arviointiryhmän mukaan kustannus on kummankin helikopterin osalta mitä todennäköisimmin huomattavasti lähempänä alarajaa kuin ylärajaa.
Lääkintähelikopterien kustannus-vaikuttavuuden katsotaan olevan vähintään samaa luokkaa kuin mammografiaseulontojen ja dialyysihoitojen. Suomen mammografiaseulontaohjelman kustannusten on arvioitu olevan noin 83 000 markkaa saavutettua lisäelinvuotta kohden. Vielä julkaisemattoman suomalaistutkimuksen mukaan dialyysihoidon kustannukset taas ovat noin 230 000 markkaa saavutettua lisäelinvuotta kohden.
Ryhmä on rajannut selvityksensä vain kahden lääkintähelikopterin toiminnan tarkasteluun. Niinpä lääkintähelikopteritoiminnan vaikuttavuutta tai kustannus-vaikuttavuutta ei verrattu maitse järjestetyn ensihoidon tai kuljetuksen vaikuttavuuteen.
Ratkaisua perustellaan kiireellä: paine helikoptereita koskevien päätösten tekoon on tuntuva mm. sisäministeriön helikopterityöryhmän jätettyä mietintönsä.
Arviointiryhmä luonnehtii selvityksen tuloksia suuntaa-antaviksi selvitykseen liittyvien rajoitusten vuoksi. Tutkimusasetelma ei ryhmän mukaan ole optimaalinen, tarkasteltu potilasmateriaali on varsin pieni ja kustannus-vaikuttavuuden arviointi perustuu moniin oletuksiin. Lisäksi kummankin helikopterin toiminta on vielä uutta ja vakiintumatonta. Ensihoitojärjestelmien vaikuttavuudesta katsotaankin tarvittavan lisätutkimuksia.
