Minkälaiseen näyttöön diagnostiset testit perustuvat?

British Medical Journalissa julkaistussa artikkelissa selvitettiin, missä määrin keuhkolääkärien poliklinikalla tekemät tavanomaiset kliiniset testit perustuivat korkeatasoiseen näyttöön. Tulosten mukaan vain puolet testeistä, joilla pyrittiin diagnoosiin tai sulkemaan pois tietty diagnoosi, pohjautui evidence-based medicine -luokituksen mukaiseen korkealuokkaiseen näyttöön. Tutkimuksista, joita käytettiin varmistamaan äskettäin diagnosoitu sairaus, vain viidennes perustui korkeatasoiseen näyttöön.

- Potilaalle on syytä teettää tutkimus, jos on todennäköistä, että tutkimustulos jotenkin vaikuttaa hoitopäätökseen - ei vain sen tähden, että ylipäätään tehtäisiin jotain. Lääkärin pitäisi myös tietää testin ennustearvosta ja sen hyödyllisyydestä kussakin taudissa. Usein potilaille vain tehdään erilaisia tutkimuksia ajattelematta, vaikuttaako tutkimus todella hoitolinjaan, kommentoi FinOHTAn päällikkö, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä.

Hänen mukaansa diagnostisten testien arviointi oikeastaan vasta tekee tuloaan tutkimukseen.

- On niitä tosin tutkittu tähänkin asti, ja esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissakin on tietoa, kuinka hyvin tietty testi auttaa ennustamaan sairauden kulkua. Tällaisella tutkimuksella ei kuitenkaan ole samanlaisia perinteitä kuin hoidon vaikuttavuuden arvioinnilla, Marjukka Mäkelä sanoo.

Testit mukaan Cochrane-arviointiin

- Diagnostisten testien arviointi on alkanut huomattavasti myöhemmin kuin hoitojen vaikuttavuuden arviointi. Testeihin ei ole suhtauduttu yhtä kriittisesti kuin hoidon vaikuttavuuteen. Lisäksi vasta vähitellen on yleisesti hyväksytty ajatus, että diagnostisten testien käyttö todella ohjaa lääkärien päätöksentekoa, joten niitä pitäisi käyttää järkevästi, Marjukka Mäkelä toteaa.

Nyt diagnostiset tutkimukset ovat kuitenkin pääsemässä myös Cochrane-arvioinnin piiriin.

- Tänä syksynä on päätetty, että Cochrane-katsauksissa voidaan jatkossa arvioida myös diagnostiikkaa, kertoo FinOHTAn Cochrane-yhteyshenkilö, tutkija Iris Pasternack.

Hänen mukaansa katsauksia voitaisiin tehdä kliinisistä testeistä mutta myös esimerkiksi laboratoriodiagnostiikasta ja laitteista ja koneista.

- Diagnostista osuvuutta on helpointa tarkastella vaikkapa laitteen herkkyyden ja tarkkuuden kannalta. Aivan toisentyyppistä taas on tutkimus, jossa esimerkiksi selvitetään, mikä on tietyn diagnostisen tutkimuksen, vaikkapa magneettikuvauksen, merkitys kliinisessä päätöksenteossa ja sitä kautta hoidon lopputuloksessa, Iris Pasternack kuvaa.

Cochrane-yhteistyön ulottamista diagnostisiin tutkimuksiin on pitkään valmisteltu diagnostisia metodeja pohtineessa työryhmässä. Sen nettisivuilta löytyy jo nyt diagnostisten tutkimusten arviointiin liittyviä kaavakkeita ja tarkistuslistoja.