Kuhmon rajanaapuri Kostamus virittelee yhteistyötä suomalaisten kanssa. Nyt kaupunki tähtää sairauksien ehkäisyyn.

Nuorten ihmisten asuttamassa Kostamuksessa on helppo löytää työpaikka tai päästä lääkärin vastaanotolle. Suomalaisten rakennusmiesten aikoinaan rakentaman kaivoskaupungin työttömyysprosentti on olematon ja kaupungin sairaalan lääkäripula muisto vain. Syntyvyys on reilusti kuolleisuutta isompi ja lastenvaunuja näkee katukuvassa usein.

Monet asiat ovat Kostamuksessa juuri päinvastoin kuin muualla Karjalan tasavallassa - tai rajan länsipuolella Kainuussa.

- Toisaalta, vaikka lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin pääsee helposti, tarvittavaan hoitoon, kuten pallolaajennukseen tai tekonivelleikkaukseen ei pääse ajoissa, kertoo varaylilääkäri Ljudmila Andrejeva Kostamuksen sairaalasta.

Ylivoimaisesti yleisin kuolemansyy ovatkin sydän- ja verisuonitaudit. Ne ovat myös tavallisin sairaalahoidon aihe.

Tilanne parempi kuin takavuosina

Terveydenhuollon tilanne Kostamuksessa on kaikesta huolimatta parantunut viime vuosina ja käytettävissä olevat varat ovat kasvaneet joka vuosi. Kaksi vuosikymmentä Kostamuksen sairaalan johtavana lääkärinä työskennellyt Andrejeva muistaa hyvin 1990-luvun vaikeat ajat, kun lääkkeisiin ei ollut varaa, injektioruiskuja jouduttiin käyttämään monta kertaa ja palkkoja ei voitu maksaa kolmeen kuukauteen.

Nyt tilanne on toinen ja lääkkeiden ja kertakäyttöruiskujen lisäksi on voitu hankkia myös monia uusia diagnostisia välineitä. Joulukuussa sairaalaan saadaan 1,5 miljoonan euron arvosta välineitä, mm. tietokonetomografialaite. Silti terveyspalveluihin on yhtä asukasta kohden käytettävissä vain noin 200 euroa vuodessa.

- Se selittää monta meidän ongelmistamme, sanoo ylilääkäri

Jevgeni Shubin

Kostamuksen sairaalasta.

Lääkärissäkäyntejä paljon

Keskimäärin kostamuslainen käy lääkärin vastaanotolla 8-9 kertaa vuodessa. Osa käynneistä johtuu Andrejevan mukaan byrokratiasta: esimerkiksi diabeetikko joutuu käymään lääkärin vastaanotolla tämän tästä vain saadakseen lääkkeet maksutta.

Muutenkin tarkastuskäyntejä on paljon. Normaalin raskauden aikana odottava äiti käy lääkärin vastaanotolla 12 kertaa. Koululaisille tehdään laaja terveystarkastus EKG-rekisteröinteineen ja laboratoriokokeineen joka toinen vuosi. Poliklinikalla työskentelee erikoislääkäreitä, joiden vastaanotolle pääsee kun ilmoittautuu. Ongelmana onkin, että kun potilas itse valitsee minkä alan erikoislääkärille menee, käynnit eivät aina ole perusteltuja.

Tästä huolimatta sairauksien ehkäisy on lapsenkengissä, eikä väestö innostu elämäntapavalistuksesta. Verenpainekoulukin kärsii oppilaspulasta, vaikka palkkioksi pääsisi sydänfilmiin ja kolesteroliarvojen mittaukseen jonottamatta.

Hyvän lääkäritilanteen houkuttamina yhä useammat syrjäisten Kalevalan ja Mujejärven piirien potilaat hakeutuvat hoitoon Kostamukseen. Etenkin Mujejärven piirin pieniin kyliin on vaikea saada lääkäreitä.

Jos potilasta ei voida hoitaa Kostamuksessa, hänet lähetetään 500 kilometrin päähän Petroskoihin. Näitä siirtoja on keskimäärin kahden viikon välein. Huonokuntoisia potilaita kuljetetaan lentokoneella, sillä tiet ovat huonot ja junamatka pitkä.

Yhteistyötä rajan yli

Terveydenhuollon yhteistyötä itärajan yli halutaan lisätä. Venäjällä olisi tarvetta tiedolle ja koulutukselle sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä, terveyden edistämisestä sekä uusista lääketieteen teknologioista. Ihmisten liikkumisen lisääntyessä rajan ylittäviin potilassiirtoihin halutaan luoda yhteiset säännöt.

Tämä selvisi, kun terveydenhuollon väkeä Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta pääsi tutustumaan Kostamuksen terveydenhuoltoon lokakuussa.

- Yritämme saattaa Kainuun ja Kostamuksen terveydenhuollon toimijoita yhteen, sanoo vastuualuejohtaja

Marja-Leena Kärkkäinen

Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

- Keskeinen asia on kansalaisten lisääntyvä liikkuminen naapurimaassa. Joudumme yhä enemmän rakentamaan yhteistyötä, miten potilas voi siirtyä tai hänet voidaan siirtää rajan yli, hän näkee.

Ylilääkäri Jevgeni Shubin kertoo viime kesänä olleen kolme potilassiirtoa rajan yli, kun ihmiset olivat joutuneet hoitoon naapurimaassa.

- Tarvitaan toimiva malli, jotta kumpikin osapuoli tietää, miten toimia näissä tilanteissa, hän sanoo.

Shubin toivoo, että suomalaisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa saataisiin rakennetuksi yhteistyöhankkeita. Yhteistyötä on tehty ennenkin, mutta viime vuosina se on ollut vähäisempää.

- Toivomme tietojen ja kokemusten vaihtoa esimerkiksi pallolaajennuksista ja endoproteeseista, joissa tulemme jäljessä. Suomessa on myös laajaa kokemusta aivoinfarktien hoidosta sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä, Shubin sanoo.

- Kuulostaa ehkä haaveelta, mutta toivon että voisimme kehittää yhteistyömalleja, joissa Kostamuksen asukkaita voisi hoitaa Suomen puolella. Nytkin osa hakee terveydenhuollon palveluja Suomesta itse maksaen. Tässä rahoitusasiat ovat pääeste, Shubin pohtii.

Marja-Leena Kärkkäinen näkee tämän myös mahdollisuutena Kainuulle

- Yhteistyötä ja terveydenhuollon verkostoa kannattaa rakentaa, kun rajat aukeavat ja ihmisten liikkuvuus lisääntyy, Kärkkäinen toteaa.

Vienankarjalaisuus on lääkärin voimavara

Varaylilääkäri Ljudmila Andrejeva jos kukaan tuntee kostamuslaisten terveyden ja sairauden. Sen takaavat lähes 40 vuotta lääkärin ammatissa ja kaksi vuosikymmentä Kostamuksen sairaalan ylilääkärinä.

Andrejeva oppi vienankarjalan kielen lapsuudenkodissaan Uhtualla. Mummo ei suostunut opettelemaan venäjää ja siksi koti oli kaksikielinen. Karjalan kielestä on sittemmin ollut paljon iloa ja hyötyä yhteistyössä suomalaisten kollegojen kanssa ja Kostamuksessa sairastuneita suomalaisia turisteja hoitaessa. Karjalaiset osaavat venäjää, joten heidän kanssaan lääkäri ei välttämättä tarvitse karjalan kieltä.

Suomesta löytyi rajan auettua sukulaisia kokonaisen Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran verran: Ljudmilan isomummo oli kotoisin Suomen puolella Suomussalmella sijaitsevasta Hietajärven vienalaiskylästä ja kylässä asuu edelleen kaukainen serkku ja läheinen ystävä, runolaulaja Jussi Huovinen.

Andrejeva valmistui anestesialääkäriksi Petroskoin yliopistosta vuonna 1973. Hän työskenteli mm. Komin tasavallassa syrjäisen paikkakunnan sairaalan johtavana lääkärinä.

- Se oli minun oppini elämään. Siellä piti pärjätä niin lääkärinä kuin rakentajanakin. Siatkin sairaala kasvatti itse, jotta potilaille oli ruokaa.

Loma-aikoina Kostamuksessa sukuloinut Andrejeva ihastui kaupungin uuteen sairaalaan, joka näytti kuin unelmalta. Vuonna 1987 hän muutti Kostamukseen ja toimi vuosina 1990-2009 sairaalan ylilääkärinä. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen jälkeen hänen virkanimikkeensä on ollut varaylilääkäri.

Venäjällä lääkärin keskipalkka on noin 40 >000 ruplaa, eli 1 000 euroa kuukaudessa. Tähän pääsee, jos päivystää ja tekee yövuoroja ahkerasti. Moni on hakeutunut Suomeen töihin.

Ljudmila Andrejeva ei ole tätä tehnyt, vaikka kielitaitokin olisi ollut valmiina.

- Meillä on vanha sanonta: missä olet syntynyt, siellä sie kelpaat. Minulla on täällä sukulaisia, siskoja ja veljiä, ja tunnen sairaalan jokaisen nurkan. Jostain sain voimaa pysyä täällä, hymyilee sitkeä vienankarjalaisnainen.

Kostamus-faktaa

Sijaitsee Karjalan tasavallassa Kuhmon rajanaapurina.

30 200 asukasta, joista 5 000 lapsia.

65 % asukkaista työikäisiä, työttömyys vähäistä.

Sairaala ja poliklinikka samaa organisaatiota, erikoislääkäreitä työskentelee myös poliklinikalla.

Lääkäreitä riittävästi, yhteensä 104, sairaanhoitajista on kasvava pula.

Vuoden 2012 alusta kaupungin sairaala siirtyy organisaatiomuutoksen myötä Venäjän federaation alaisuuteen.

Kaupunki perustettiin vuonna 1983. Asukkaat ovat lähtöisin eri puolilta entistä Neuvostoliittoa.