Moniongelmaiset huumeidenkäyttäjät pysyivät buprenorfiinivieroituksessa

Buprenorfiinin avulla tapahtuvaan vieroitushoitoon on mahdollista saada kiinnittymään hyvinkin moniongelmaisia opioidiriippuvaisia huumeidenkäyttäjiä. A-klinikkasäätiö on raportoinut ensimmäisiä kokemuksia syksyllä 1997 alkaneesta buprenorfiinivieroituksesta ja siihen liittyneestä projektista.

Projektin aikana hoitoon hakeutui yhteensä 171 opioidiriippuvaista potilasta, joista 95 oli laitoshoidossa Järvenpään sosiaalisairaalassa ja 76 avohoidossa Helsingin Kettutien A-poliklinikalla.

- Kyseessä oli moniongelmainen potilasjoukko päihteiden pitkäaikaisia, jo murrosiässä päihteiden käytön aloittaneita sekakäyttäjiä. He olivat kohtuullisen vahvasti kroonisesti syrjäytyneitä ja aikaisemmin hoitoon huonosti kiinnittyneitä. Tärkeä tulos oli, että tällaiset käyttäjät saadaan hakeutumaan hoidon piiriin ja kohtuullisen hyvin myös kiinnittymään siihen, sanoo sosiaalityöntekijä Ari Baas Järvenpään sosiaalisairaalasta.

Buprenorfiinin suonensisäinen käyttö oli vieroitushoitoon tulleilla potilailla suurempi ongelma kuin heroiinin käyttö. Baasin mukaan kaksi kolmasosaa potilaista käytti hoitoon tulovaiheessa pääasiassa buprenorfiinia, yksi kolmasosa enimmäkseen heroiinia. Buprenorfiinin käyttäjät olivat entisiä heroiinin käyttäjiä, joista suuri osa oli Baasin mukaan vielä sitä ennen käyttänyt amfetamiinia.

Terveysneuvontapisteissä arvioidaan, että buprenorfiini on amfetamiinin rinnalla Suomen yleisin suonensisäisesti käytetty huume.

Kohtuullisen hyvin Baasin mukaan onnistui varsinkin vieroitus laitoshoidossa. Kaikkiaan 76 prosenttia laitoshoidossa olleista potilaista näytti pysyvän hoidon piirissä, eli siirtyi sovitusti jatkohoitoon omalle paikkakunnalleen.

Laitos- ja avohoitoon osallistuneista yhteensä 171 potilaasta kaikkiaan 31 (18 %) onnistuttiin vieroittamaan loppuun asti, eli vieroittamaan myös buprenorfiinista. Kuukaudesta kolmeen kuukauteen kestäneessä laitoshoidossa oli mukana 95 potilasta, joista 24 vieroitettiin loppuun asti. Heistä toistakymmentä on Baasin mukaan päihteettömiä edelleen.

- Tulokset vahvistavat korvaushoitojen perusajatusta, että niillä kiinnitetään potilaat kunnollisen psykososiaalisen hoidon piiriin. Lääke ei muuta kenenkään käyttäytymistä eikä elinolosuhteita, vaan siihen tarvitaan aina vuorovaikutuksellista psykososiaalista hoitoa, Baas toteaa.

Raportti korostaakin psykososiaalisen hoidon kehittämistä lääkehoidon rinnalla.