Muuttaako äidin tupakointi sikiön aivojen rakennetta pysyvästi? (pääkirjoitus SLL 49-50/2001)
Tupakan lähes kaikki myrkylliset aineet (mm. häkä, nikotiini, polysykliset hiilivedyt, bentseeni, syanidi) läpäisevät istukan ja sikiön epäkypsä elimistö altistuu niille, jos äiti tupakoi raskauden aikana. Epidemiologisissa tutkimuksissa tupakointi on ollut epäsuorasti yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen, mutta koska tupakointi ei jakaudu tasaisesti eri sosiaaliluokissa, vaikutukset mm. oppimishäiriöiden esiintymiseen voivat peittyä muihin tekijöihin (1). Tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen, pienemmän syntymäpainon ja kätkytkuoleman riskiä (2).Nikotiini on tupakan riippuvuutta aiheuttava aine, joka vaikuttaa asetyylikoliinireseptorien kautta mm. aivojen nautintokeskuksen kautta. Äidin tupakoidessa sikiön nikotiinipitoisuus veressä on suurempi kuin äidin (3). Nikotiinin haitalliset vaikutukset aivoissa välittyvät usean eri mekanismin kautta, sillä nikotiini vaikuttaa sekä koliergisen että katekoliaminergisen järjestelmän säätelyyn, ja nämä vaikuttavat aivojen kehitykseen ja hermosynapsien syntyyn (4).
Asetyylikoliinireseptorit jaetaan kahteen päätyyppiin, muskariini- ja nikotiinireseptoreihin. Nikotiinireseptori rakentuu useista yksiköistä; niistä yhdeksän on tunnistettu ja niiden geneettinen rakenne tunnetaan. Reseptoreja on kaikkialla aivoissa, mutta reseptoritiheys vaihtelee. Eläinkokeissa on aiemmin havaittu, että nikotiinireseptorit ovat mukana aivojen kehityksessä jo ensimmäisen kolmanneksen aikana ja että altistuminen nikotiinille vaikuttaa aivojen kehitykseen. Nikotiinille altistuminen lisää rotilla [3H]nikotiinin sitoutumisalueita ja vaikutus säilyi ainakin syntymään saakka (5).
Ruotsalaisryhmä tutki 7,5–11 raskausviikoilla abortoitujen sikiöiden aivosoluviljelmissä eri aivojen alueilta nikotiinireseptorien määrää ja rakennetta (6). Ryhmä havaitsi, että nikotiinialtistus johtaa reseptorien määrän kasvuun mm. isolla aivokuorella, mutta ei kaikilla aivoalueilla. Alayksikköjen a3 ja a7 määrä kasvoi, mutta alayksikön b4 ei. Tutkimus vahvistaa eläinkokeiden havaintoa, että pelkkä nikotiini on neuroteratogeeninen, mutta mikä on sen kliininen merkitys? Se vahvistaa käsitystä, että nikotiinille altistuminen aiheuttaa todennäköisesti pysyviä muutoksia aivoissa myös ihmisellä.
Tupakoinnista siis pitää päästä eroon mieluiten ennen raskautta, mutta viimeistään raskauden aikana. Raskaudenaikaisessa vieroituksessa tulee miettiä, miten sikiö altistuisi vähiten nikotiinille. Pitäisikö käyttää korvaushoitoa, laastaria vai purukumia, vai vieroittaa tiukasti ilman niitä? Tupakka tuottaa suurimmat nikotiinipitoisuuden vereen ja korvaushoito vain murto-osan siitä. Muistettava on, että tupakoivan äidin sikiö altistuu nikotiinin lisäksi myös häälle, ja tupakan 50 eri karsinogeenille. Tutkimus myös vahvistaa suomalaisen lainsäädännön tavoitetta, jonka mukaan työssä käyvien raskaana olevien naisten ja heidän sikiöidensä ei pidä altistua ympäristön tupakansavulle. Entäs kotona?
Kirjallisuutta
1 MacArthur C, Knox EG, Lancashire RJ. Effects at age nine of maternal smoking in preg-nancy: experimental and observational findings. Br J Obst Gyn 2001;108:67–73.
2 www.http://tobacco.who.int/repository/tpc49/WomenMonograph.pdf
3 Luck W, Nau H, Hansen R, Steldinger R. Extent of nicotine and cotinine transfer to the hu-man fetus, placenta and amniotic fluid of smoking mothers. Dev Pharmacol Ther 1985;8:384–395.
4 Slotkin TA. Fetal nicotine or cocaine exposure: which one is worse? J Pharmacol Exp Ther 1998;285:931–945.
5 Slotkin TA, Orband-Miller L, Queen KL. Development of [3H]nicotine binding sites in brain regions of rats exposed to nicotine prenatally via maternal injections or infusions. J Pharmacol Exp Ther 1987;242:232–237.
6 Hellstrom-Lindahl E, Seiger A, Kjaeldgaard A, Nordberg A. Nicotine-induced alterations in the expression of nicotinic receptors in primary cultures from human prenatal brain. Neuro-science 2001;105:527–534.
Kristiina Patja
