Lehti 10: Ajan­kohtai­sta 10/2011 vsk 66 s. 810 - 811

Myyräekinokokkoosin paras hoito on kirurgia

Anne Seppänen

On vain ajan kysymys, milloin myyräekinokokki leviää Suomen luontoon, uskovat asiantuntijat. Ihmisten sairastumiset ovat kuitenkin varsin harvinaisia myös Keski-Euroopan endeemisillä alueilla.

Koiraeläinten loismato Echinococcus multilocularis voi aiheuttaa ihmisellä alveolaarisen ekinokokkoosin, jossa maksaan muodostuu epäsäännöllisistä onteloista koostuva kysta, joka kasvaa epätarkkarajaisesti ja invasiivisesti ympäröivään kudokseen. Tauti tuhoaa maksakudosta ja voi lähettää myös etäpesäkkeitä syövän tapaan.

Keski-Euroopassa loista esiintyy eläimissä paikoin paljon, mutta Fennoskandian maat ovat tähän asti olleet siitä vapaita. Vastikään loisia löydettiin ensimmäistä kertaa Etelä-Ruotsissa pyydetyn ketun suolistosta. Myyräekinokokkia esiintyy myös Virossa ja Venäjällä Arkangelin alueella ja todennäköisesti Pietarin ympäristössä. Suomesta loista ei laajoista myyrä- ja kettuseurannoista huolimatta ole koskaan tavattu.

Esiintymisalue on laajennut Euroopassa nopeasti, eikä mikään Suomen luonnossa näytä estävän loisen menestymistä myös täällä. Leviäminen liittynee kettukantojen runsastumiseen rabiesrokotusten aloittamisen jälkeen.

- Itse asiassa odotimme loisen ehtivän Suomeen ennen kuin Ruotsiin, metsäeläintieteen professori

Heikki Henttonen

Metsäntutkimuslaitokselta kertoo.

Elämänkierto koiraeläimestä myyrään

Echinococcus multilocularis on parin millin mittainen heisimato, jonka pääisäntiä ovat koiraeläimet, lemmikkikoirien lisäksi esimerkiksi ketut ja supikoirat. Koiraeläin saa tartunnan syödessään sairastuneen myyrän. Myyrän maksassa olevat loisen toukat aikuistuvat koiraeläimen suolistossa, ja ulosteiden mukana madon munat pääsevät luontoon. Elämänkierto jatkuu, kun muna päätyy saastuneen ravinnon kautta myyrän elimistöön.

Ihminen saa tartunnan todennäköisesti omalta lemmikkikoiraltaan, tai kypsentämättömistä metsämarjoista tai muista luonnontuotteista.

- Sitä, että tartunnan saisi marjoista, ei tosin ole pystytty todistamaan, kertoo tutkija

Antti Lavikainen

Helsingin yliopiston Haartman-instituutista.

Myyrältä ihminen ei saa tartuntaa, ei myöskään toiselta ihmiseltä.

Maksan kuvantaminen paljastaa

- Suomessa ei ole todettu yhtään kotoperäistä tartuntaa ja tiedossani on vain yksi muualta saatu alveolaarinen ekinokokkoosi -tapaus, kertoo infektiolääkäri Heli Siikamäki HYKS:n infektiosairauksien klinikasta.

Loinen hakeutuu ensisijaisesti maksaan. Aikaa tartunnasta oireiden ilmaantumiseen kuluu useita vuosia.

- Maksaan kasvaa rakkulaista kudosta. Varsinaisia tartuntakykyisiä toukkia ei yleensä synny ihmisen maksassa, toisin kuin myyrällä, Lavikainen kertoo.

Henttosen mukaan elävää loiskudosta on ihmisen maksassa vain ohut kerros, loisten jäljiltä maksaan jää jäljelle kuollutta kudosta.

Sairaus kehittyy vähitellen ja oireet viittaavat lähinnä maksan toimintahäiriöihin. Potilaalla voi ilmetä esimerkiksi laihtumista, kuumeilua, keltaisuutta ja kylkikipua.

Diagnoosi tehdään maksan kuvantamisen ja vasta-aineiden perusteella.

- Infektiolääkärin, radiologin ja kirurgin yhteistyö on tärkeää. Koska sairaus on harvinainen, sen diagnostiikka ja hoito tulisi keskittää klinikoihin, joissa siitä on aiempaa kokemusta, Siikamäki sanoo.

Hoitotulokset ovat kohtuullisia

Saksalaisen tutkimuksen mukaan yksi viidestä infektiosta johtaa sairastumiseen. Hoitamattomana alveolaarinen ekinokokkoosi johtaa kuolemaan 90 %:ssa tapauksista. Sairaus on varsin hankalahoitoinen, mutta hoitotulokset kohtuullisia.

- Alkuvaiheessa laaja kirurginen poisto on ainoa hyvä vaihtoehto, jos kysta on sen kokoinen, että se saadaan kokonaan pois. Jos se ei ole mahdollista, albendatsoli-loislääkkeestä voi olla hyötyä, Siikamäki kertoo.

Lääke on hyvin siedetty. Etenkin pitkäaikaisessa käytössä voi sivuvaikutuksina tulla sytopeniaa ja maksa-arvojen nousua.

Myyräekinokokkia ei pidä sekoittaa Echinococcus granulosuksen aiheuttamaan kystiseen ekinokokkoosiin, jota diagnosoidaan Suomessa muutamia tapauksia vuosittain.

Lue myös

- Kystinen ekinokokkoositauti on lievempi, etenee hitaammin ja muodostaa yleensä maksaan, harvemmin keuhkoihin, tarkkarajaisen hydatidikystan. Potilaat ovat yleensä endeemiseltä alueelta kotoisin olevia maahanmuuttajia, Siikamäki kertoo.

Fakta

Tyypillistä oirekuvaa ei ole

- Ihmisessä loinen muodostaa maksaan epätarkkarajaisen ja invasiivisesti leviävän kystan.

- Ei tyypillistä oirekuvaa: oireet viittaavat krooniseen sairauteen ja maksavaurioon. Tartunnasta oireisiin kuluu vuosia.

- Ei rokotetta.

- Diagnoosi tehdään kuvantamistutkimusten ja vasta-ainetestien perusteella.

- Hoitona kirurgia ja pitkäkestoinen loislääkitys (albendatsoli). Keski-Euroopassa tehty maksansiirtoja.

- Ilmaantuvuus Keski-Euroopassa endeemisillä alueilla 0,1-1/100 000, Kiinassa paikoin yleisempi.

Fakta

Echinococcus multilocularis

- Echinococcus multilocularis on koiraeläinten loismato. Pääisäntä koira, kettu tai supikoira, väli-isäntä myyrä ja muut pikkujyrsijät.

- Ei ole tavattu Suomesta, mutta on mahdollisesti leviämässä tänne.

- Munat leviävät koiraeläimen ulosteista luontoon.

- Ihminen voi saada tartunnan koiraltaan, kypsentämättömistä metsämarjoista tai kasviksista.

- Kuumentaminen tuhoaa munat, kotipakastin ei.

- Endeemisillä alueilla koirille pitää antaa kuukausittain pratsikvanteli-matolääkitys.

- Huhtikuun alusta lähtien Suomeen tuotavat koirat ja kissat pitää matolääkitä juuri ennen maahan tuloa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030