Naisten ja miesten töissä on erilaiset turvallisuusriskit
Työhyvinvoinnin tutkimukseen ja kehittämiseen kaivataan tasa-arvonäkökulmaa.
- Naisiin kohdistuvia työn riskejä aliarvioidaan Euroopassa, sanoo vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitokselta. Kauppinen johti Euroopan laajuista monitieteellistä tutkimusta, joka on nyt koottu katsaukseksi Tasa-arvo, työ ja terveys (Gender Issues in Safety and Health at Work).
Katsauksen tekijät huomasivat, että kansainvälinen tutkimus työoloista ei osaa tunnistaa naisten ja miesten erilaisia työympäristöjä ja niihin liittyviä riskejä. Vain kymmenen prosenttia tutkimuksista oli sellaisia, joissa sukupuolierot oli tutkimusasetelmassa otettu huomioon. Silti tuloksista tehtiin yleistyksiä koskemaan kaikkia työntekijöitä.
Tutkimusasetelmissa on esimerkiksi usein sisäänrakennettuna ajattelumalli, että sama työ kuormittaa yhtä paljon niin miestä kuin naista.
Työ on eurooppalaisilla työpaikoilla Kauppisen mukaan voimakkaasti eriytynyt sukupuolen mukaan, jolloin miesten ja naisten työolot poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Naiset työskentelevät pääosin palvelualoilla, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatustehtävissä. Miesten työpaikat taas löytyvät useammin teollisuudesta, teknisiltä aloilta sekä hallinto- ja johtotehtävistä. Usein tämä yksipuolinen sukupuolijakauma lyö oman leimansa monen työyhteisön ilmapiiriin ja arkikäytäntöihin.
Kuormitus kasaantuu
- Kävimme läpi kaiken saatavilla olevan tutkimuksen työoloista ja työympäristöstä, ja kuva piirtyi ehkä yllättävänkin samanlaiseksi eri puolilla Eurooppaa. Erot tulevat esimerkiksi siitä, että Skandinavian naisista kahdeksan kymmenestä on ansiotyössä, kun Etelä-Euroopan naisista vain noin puolet on työssä ja usein vielä osapäivätöissä, Kauppinen sanoo.
- Joka puolella Eurooppaa havaittiin, että miesten työ on itsenäisempää ja heillä on naisia enemmän vaikutusmahdollisuuksia työssään. Toisaalta miehet altistuvat naisia useammin perinteisille työympäristön haitoille, kuten melulle, pölylle, tärinälle ja tapaturmille.
- Näin ollen on tietysti ymmärrettävää, että työsuojelutoimia, kuten myös tutkimusta, on suunnattu tällaisten riskien poistamiseksi, Kauppinen huomauttaa.
- Naisvaltaiset alat taas kärsivät useista ns. matalan tason riskeistä, jotka jäävät helposti näkymättömiin perinteiseltä työsuojelulta. Huono sisäilma, veto, rauhattomuus, hälinä ja epämukavat työtilat ovat asioita, joita ei yksittäisinä tekijöinä hevin koeta varsinaisiksi terveysriskeiksi. Mutta jos riskitekijöitä on yhtä aikaa useita, voi kokonaiskuormituksesta muodostua liian suuri, Kaisa Kauppinen korostaa.
Psyykkiset sairauslomat kolminkertaisiksi
EU:n työterveys- ja turvallisuusstrategia korostaa, etteivät työelämän ongelmat ole enää luonteeltaan vain fyysiseen ympäristöön liittyviä, vaan yhä enemmän psykososiaalisia.
Tuoreen Työ ja terveys 2003 -tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia ihmisistä joutui työssään jatkuvasti tai melko usein tunteita herättäviin tilanteisiin, ja kolmannes silloin tällöin. Eniten kielteisiä tunteita herättäviin tilanteisiin joutuivat opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Näillä aloilla työ myös koettiin kaikkein useimmin henkisesti rasittavaksi.
Henkiseen kuormitukseen naiset ja miehet reagoivat eri tavoin. Naisilla psyykkisten syiden aiheuttamien sairauslomien määrä on kymmenen viime vuoden aikana peräti kolminkertaistunut. Kaikilla suomalaisilla psyykkisten sairauslomien määrä on kaksinkertaistunut.
- Syyt ovat toki moninaiset; osittain ne liittyvät työelämän muuttumiseen, osittain yksityiselämän vaikeuksiin, sanoo Kaisa Kauppinen.
Työn ja perhe-elämän sekä muun yksityiselämän yhteensovittaminen onkin noussut yhä tärkeämmäksi työelämän kehittämiskohteeksi. Hoivavastuu ei koske pelkästään omien lasten hoitoa tai ikääntyvän puolison hoitamista. Yhä useampi keski-ikäinen huolehtii joko omista vanhemmistaan tai lapsenlapsistaan.
