• Tuomas Keränen

Näkyykö ennätyksellinen hirvikärpäsvuosi vastaanotoilla?

Näkyykö ennätyksellinen hirvikärpäsvuosi vastaanotoilla? Kuva 1 / 1

Hirvikärpäsiä on poikkeuksellisen paljon lämpimän kesän vuoksi, joten voisi ajatella, että tämä näkyisi myös lääkäreiden vastaanotoilla.

– Ei ole näkynyt keskussairaalassa asti, joten lähes kaikki hirvikärpäsen puremiin liittyvät tapaukset hoidetaan terveyskeskuksissa, sanoo ihotautien ylilääkäri Anna Hannuksela-Svahn Kymenlaakson keskussairaalasta.

Veriaterian perässä ihmiseen harhautuneen hirvikärpäsen puremakohtaan nousee usein kutiava näppy tai pieni kyhmy, jota raapimalla iho voi rikkoutua ja siihen pääsee sekundaarinen bakteeri-infektio. Kutiavien näppyjen häviäminen voi toisinaan kestää viikkoja tai kuukausia. Kutinasta johtuva raapimiskierre hidastaa paranemista.

– Lääkärille tullaan usein, kun tilanne on kroonistunut, koska ihoa on raavittu. Hoitona auttavat antihistamiini ja paikallisesti annettu vahva kortisonivoide.

Antihistamiinitablettien käyttäminen jo ennalta voi lieventää oireita. Hannuksela-Svahnin mukaan ihottumaan annettu hoito auttaa yleensä muutaman päivän kuluessa, mutta viimeistään muutamassa viikossa.

Hannuksela-Svahn on joutunut hoitamaan keskussairaalassa ainoastaan yhtä hirvikärpäsen puremasta aiheutunutta tapausta. Silloin potilaan oireet olivat kestäneet yli puoli vuotta.

Ei tarttuvia tauteja

Tutkimustulokset hirvikärpäsen mikrobiomista osoittavat, että hirvikärpäset kantavat hyvin rajallista määrää ihmiselle vaarallisia mikrobeja. Bartonella-bakteerit, jotka aiheuttavat muun muassa endokardiittia, ovat olleet yksi yleisimmistä löydöksistä.

– Elävää Bartonella-bakteeria ei ole kuitenkaan havaittu pupista tai siivellisistä isäntää etsivistä hirvikärpäsistä. Zoonoosiriski ihmiselle on tämän perusteella hyvin alhainen, kertoo sellulaarisen mikrobiologian dosentti Arto Pulliainen Turun yliopiston Biolääketieteen laitokselta.

Pulliaisen mukaan Suomessa ei ole vielä tiedossa yhtään kliinistä tapausta, jossa ihminen olisi saanut Bartonella-suvun bakteerin hirvikärpäsestä. Bartonella-bakteerin osalta metsässä voi liikkua siis huoletta.

Lisää aiheesta

Unenaikainen hiilidioksidimittaus voisi auttaa
Hengissä selviäminen oli ihme
Työyhteisön hajoaminen huolettaa Nurmijärvellä

Kirjoittajat
Tuomas Keranen
tuomas.keranen@laakarilehti.fi

Lisää aiheesta

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Espoossa tarjotaan potilaille vaihtoa suoriin antikoagulantteihin

Riskit ja kustannuksien siirtyminen kaupungilta Kelalle herättävät ­epäilyksiä.

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Sairaalan henkilöstö ideoi tuotteita

Sähköinen innovaatioalusta kiinnostaa myös lääkäreitä.

Ajassa
Migreenin uusien estolääkkeiden välillä käydään kova kisa

Vaikean migreenin estoon on tulossa neljä CGRP-vasta-ainetta. Ensimmäinen sai jo aikaan kohun.

Tieteessä
Uusi perinnöllinen osteoporoosimuoto löytyi

Helsingin yliopiston, HUSin ja Folkhälsanin tutkijat ovat tunnistaneet uuden geenin, jonka variantit aiheuttavat perinnöllistä, lapsuusiässä alkavaa osteoporoosia.

Ajassa
1200 kollegaa koolla Oulussa

Pohjolan Lääkäripäiville osallistuu Nordlabin johtava lääkäri Tuija Männistö.

Tieteessä
Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi potilailla huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun.