Norjan oikeuspsykiatria on hajanaista
Norjassa lääkäri ei voi erikoistua oikeuspsykiatriaan. Näin ollen terrorismista pidätetyn Anders Behring Breivikin mahdollinen mielentilatutkimus tullaan tekemään selvästi erilaisissa oloissa kuin vastaava tutkimus Suomessa.
Näin toteaa Vanhan Vaasan sairaalan ylilääkäri Markku Eronen. Norjan tilanne on ollut usein esillä keskusteluissa muun muassa Pohjoismaisilla oikeuspsykiatrian päivillä, joille kokoonnutaan tänä vuonna Tukholmaan elokuun lopussa.
- Norjassa paljastui 1970-luvulla oikeuspsykiatrisessa sairaanhoidossa vakavia väärinkäytöksiä potilaiden kohtelussa. Paljastukset jättivät pitkät jäljet, vanha järjestelmä purettiin, eikä Norjassa esimerkiksi ole sen tyyppisiä valtion psykiatrisia sairaaloita kuin Suomessa, kertoo Eronen.
Norjalaiset mielentilatutkimukset tehdäänkin nykyisin hyvin vaihtelevissa oloissa, eikä tekijöiden koulutusta tai menetelmiä ole standardoitu. Eronen kuitenkin uskoo, että Breivikin tapauksessa mielentilantutkimuksen tekijöiksi etsitään kokeneimmat asiantuntijat - jo yksin kovan julkisuuden vuoksi.
Markku Eronen on hieman kummastellen lukenut Breivikin asianajajan Geir Lippestadin kommentteja asiakkaansa mielenterveydestä. Lippestadhan on todennut Breivikin olevan "mieleltään sairas" ja vaatii tälle mielentilatutkimusta. Suomessa puolustusasianajajat välttelevät tekemästä lääketieteellisiä arvioita asiakkaistaan.
Anders Behring Breivik itse ilmoittaa käyvänsä tietoista sotaa yhteiskuntaa vastaan. On arvioitu, että hän vastustaa mielentilansa tutkimusta. Miten mielentilatutkimus ylipäätään voidaan tehdä ihmiselle, joka sitä viimeiseen asti vastustaaä
- Ihminen voi joskus todella vahvasti vastustaa mielentilatutkimusta ja kieltäytyä kaikesta yhteistyöstä psykiatrien kanssa. Puhumattoman potilaan kanssa lääkäri joutuu arvioimaan tämän yleistä olemusta ja muuta kuin sanallista viestintää, mistä saadaan kyllä informaatiota lausunnon tekemiseksi. Tällöin lausunnossa joudutaan kuitenkin toteamaan, että saatu tieto on puutteellista.
- Kun mielentilatutkimus kuitenkin kestää jopa neljä kuukautta, harva ihminen pystyy niin pitkään olemaan puhumatta kenenkään kanssa, Markku Eronen huomauttaa.