Ilmoitus ammattitaudista jää usealta tekemättä

Lääkärit eivät tiedä ilmoitusvelvollisuudestaan aluehallintovirastoon, sanoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Kirsi Koskela.

Vain harva lääkäri tekee lakisääteisen ilmoituksen diagnosoimastaan ammattitaudista ja ammattitautiepäilystä aluehallintovirastoon. Työterveyslaitos arvioi, että kolme neljäsosaa ammattitaudeista tai niiden epäilyistä jää ilmoittamatta AVI:in, vaikka vakuutusyhtiöön tieto kyllä kulkee.

Työperäisten sairauksien rekisterissä näkyy epäsuhta verrattaessa vakuutusyhtiöiden ammattitautiaineistoa AVI:n tietoihin, kertoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Kirsi Koskela.

AVI:lla pitäisi hänen mukaansa oikeastaan olla enemmän ammattitauti-ilmoituksia, kuin niiden kokonaislukumäärä on, koska AVI:in pitäisi ilmoittaa myös pelkkä epäily ammattitaudista tai epäilyt muusta työperäisestä sairaudesta.

Koskelan mukaan lääkärit eivät tiedä ilmoitusvelvollisuudesta tarpeeksi. Hän peräänkuuluttaa ohjaajien vastuuta lääkäreiden perusopinto- ja erikoistumisvaiheessa.

– Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia lääkäreitä, ei vain työterveyslääkäreitä, Koskela huomauttaa.

Ammattitauti-ilmoituksen voi täyttää sähköisesti useimmissa potilastietojärjestelmissä, mutta lähetys pitää tehdä perinteisellä postilla AVI:in samoin kuin vakuutusyhtiöön toimitettavat tiedot.

Meluvamma yleisin

Työikäisten yleisin ammattitauti on meluvamma, joka syntyy tyypillisesti pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Työikäisillä miehillä myös asbestiplakki ja allerginen kosketusihottuma ovat yleisiä. Riskialoja ovat esimerkiksi rakennus- ja metalliala.

Naisilla sen sijaan yleisimpiä ammattitauteja ovat ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja allerginen kosketusihottuma. Riskialttiita ovat terveyspalveluissa ja kampaamo- ja kauneudenhoitoalalla työskentelevät.

Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien vuosijulkaisusta.

Kuva: Fotolia