Lehti 33: Ajan­kohtai­sta 33/2002 vsk 57 s. 3114

Nyt on pakko kysyä: Miksi ruotsalaiset kaksoset syntyivät Suomessa?

Ulla Järvi

Viime viikolla Suomen ja Ruotsin välillä syntyi pienoinen luottamuspula, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syntyneet ja menehtyneet kaksoset kuljetettiin lentokoneen matkustamossa takaisin kotimaahansa. Ensin Ruotsi kauhistui suomalaisten menettelyä, kunnes kävi ilmi, että pahan kerran järjestelyissään epäonnistuivatkin ruotsalaiset. Sörmlandin Landstinget antoikin maanantaina tiedotteen, jossa Mälarsjukshusetin johto pahoittelee tapahtunutta väärinkäsitystä.

Eniten ruotsalaisia säikäytti omien synnytyssairaaloiden kaoottinen tilanne. Miksi hyvinvointivaltio joutui lähettämään synnyttäjän naapurimaahan, Tyksin Naistenklinikan ylilääkäri, professori Risto Erkkola?

- Järjestely oli poikkeuksellinen, vaikka lääketieteellisistä syistä siirtoja maiden välillä joskus tapahtuukin. Nyt kuitenkin oli kyse pelkästään siitä, ettei yhdestäkään ruotsalaisesta keskosten tehohoitoon erikoistuneesta sairaalasta löytynyt tilaa syntyville vauvoille.

Miten se voi olla mahdollista?

- Sitä on täälläkin kovasti pohdittu! Viime lauantain Aftonbladetissa oli monisivuinen kooste ruotsalaisten synnytyssairaaloiden tilanteesta, joka vaikuttaa aika kaoottiselta. Lehden keräämien tilastojen mukaan kesäaikana on jouduttu useasta sairaalasta käännyttämään useita oman alueen synnyttäjiä pois ovelta. Eikä kyse ole ollut mistään ongelmasynnyttäjistä, vaan sairaala on yksinkertaisesti kieltäytynyt ottamasta lisää äitejä vastaan. Lehden tilastojen mukaan lähes kaikki sairaalat kärsivät kätilöpulasta.

Mutta samoja ongelmiahan on Suomessakin?

- Kun olen tilannetta seurannut ja keskustellut Ruotsissa työskentelevien kollegoiden kanssa, näyttää erikoissairaanhoidon kriisi olevan siellä Suomeakin pahempi. Viime vuosien taloudelliset panostukset ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon ovat tapahtuneet erikoissairaanhoidon kustannuksella. Henkilökunta vaikuttaa todella loppuun ajetulta.

Onko Suomi Ruotsia edellä keskoshoidossa, TYKS:in Lastenklinikan ylilääkäri Marja-Riitta Ståhlberg?

- Lääketieteellisesti olemme varmasti tasoissa. Hoitoideologiat voivat vaihdella, mutta emme mekään pystyneet tekemään viime viikolla syntyneille ruotsalaiskaksosille enempää. Kohdunsisäinen komplikaatio oli edennyt niin pitkälle, että toinen vauvoista kuoli heti ja toinen kolmen päivän tehohoidon jälkeen.

- Jos Ruotsissa on pula tehohoitopaikoista, on tilanne Suomessakin pahenemaan päin. Esimerkiksi täällä Tyksissä syntyi tammi-helmikuussa alle kilon painoisia keskosia yhtä monta kuin koko viime vuonna yhteensä. Jouduimme lainaamaan muista sairaaloista laitteita, ja etsiskellessä kuulimme, että pieniä keskosia on tavallista enemmän muuallakin Suomessa.

Jos kerran TYKS:ssä on ollut ruuhkaista, kuinka tänne voitiin ottaa ruotsalaisäitikin, Lastenklinikan erikoislääkäri, neonatologi Liisa Lehtonen?

Lue myös

- Viime viikon tilanne oli hieman alkuvuotta helpompi. Neuvottelimme äidin siirtämisestä hyvin yksityiskohtaisesti sekä Uppsalan että TYKS:n johdon kanssa. Sovimme nimenomaan siitä, että voimme Uppsalan kustannuksella palkata teho-osastolle ylimääräisiä hoitajia. Näin ei rasitettu muutenkin raskasta osastoa.

- Meillä Suomessahan sairaalassa hoidetaan aina kaikki, jotka hoitoa tarvitsevat. Ruotsissa sanotaan, että osasto on täysi, menkää muualle. Siellähän synnytyssairaaloissa on henkilö sitä varten, että osastojen täyttyessä hän ryhtyy etsimään toista sairaalaa sisään pyrkiville synnyttäjille. Äidit eivät siis koskaan voi tietää, mihin sairaalaan ja kuinka kauaksi joutuvat. Pahin tilanne on Tukholmassa ja sen ympäristössä.

Onko Ruotsin tie myös Suomen tie?

- Tämän kohun soisi herättävän päättäjät ja perheet vihdoin myös Suomessa. Tänä vuonna HYKS joutui jo varautumaan siihen, että pieniä keskosia joudutaan siirtämään Tyksiin; onneksi hätäapua ei tarvittu.

- Me olemme nyt siinä ihan rajalla, että selviydymmekö enää kauaa. Määräyskirjoja annetaan aivan liian vähän ja liian lyhyiksi aikaa. Hyvät ammattitaitoiset sijaisemme ovat hankkineet erikoisosaamista, mutta työnantaja ei näytä sitä arvostavan. Vielä olisi vähän aikaa välttää Ruotsin kohtalo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030