Oikeudenmukaisuus ei toteudu terveyspalveluissa

- Taloudella on yhteiskunnassa entistä määräävämpi ja hallitsevampi rooli. Valtiovalta on supistanut rajusti osuuttaan terveydenhuollon rahoituksessa, kun taas kuntien ja käyttäjien osuus siinä on kasvanut, totesi Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki oikeudenmukaisuutta terveydenhuollossa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Julkisen terveydenhuollon säästöt ovat kohdistuneet erittäin voimakkaasti juuri niihin asiakasryhmiin, jotka tarvitsevat eniten yhteiskunnan tukea ja hoitoa. Tähän joukkoon kuuluvat mm. vanhukset ja mielenterveyspotilaat.

- Kuntakohtaiset erot ilmenevät siten, kuinka nopeasti kuntalaiset pääsevät hoitoon ja millaista hoitoa kunta tarjoaa. Erikoissairaanhoidossa on saman sairaanhoitopiirin kuntien kesken eroja, koska taloudellisesti tiukoilla olevat kunnat pyrkivät kaikin tavoin rajoittamaan erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä, Palomäki sanoi.

- Suomessa ei olla vielä ymmärretty, että maassamme on voimassa uusi perustuslaki. Säädös yleisestä yhdenvertaisuudesta sisältää vaatimuksen samanlaisesta asioiden käsittelystä samanlaisissa tapauksissa, sanoi professori Aulis Aarnio Tampereen yliopistosta.

Aarnio totesi, että meillä ei käydä oikeastaan lainkaan keskustelua yhteiskuntapolitiikan moraalisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Vaikka terveydenhuollossa laaditaan eettisiä suosituksia ja ohjelmalauseita, koskaan ei keskustella siitä, mitä ne tarkoittavat käytännössä.

- Erikoissairaanhoidon sopimusohjausjärjestelmä saattaa johtaa tosiasiassa siihen, että kunnassa A asuva henkilö jää ilman tarvitsemaansa hoitoa, koska hänen kotikuntansa ei halua tai sillä ei ole varaa ostaa tarpeeksi leikkauksia sairaanhoitopiiriltä. Naapurikunnassa B taas pääsevät leikkaukseen kaikki ne, jotka ovat hoidon tarpeessa. Kunnalta voi jäädä vielä leikkauspaikkoja käyttämättä, tähdensi Aarnio.

Valtiosihteeri Raimo Sailas totesi, että oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden tavoitteet ovat aina olleet ja tulevat olemaan jatkossakin vaikeasti sovitettavissa yhteen.

- Terveyspalvelujen saamiseen vaikuttavat yhteiskunnan käytettävissä olevat voimavarat, jotka ovat yleensä niukat. Tilanne pahenee, jos vähäisiä voimavaroja käytetään tehottomasti terveydenhuollossa. Resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä muutoin kasvavan hoidon tarpeen ja niukkojen voimavarojen välinen kuilu kasvaa entistä suuremmaksi. Esimerkkejä tehostamisen tarpeesta ovat laboratoriotoiminnan ylikapasiteetti sekä sairaaloiden väliset isot erot hoito- ja tutkimusmenetelmien tuloksellisuudessa, Sailas mainitsi.