Pääkirjoitus 27-29B: Valtuuskunta keskeytti lääkärilakon

Valtakunnansovittelija Salonius teki 18.7. ehdotuksen ulkopuolisen välityslautakunnan asettamisesta lääkärien ja KT:n työriidan ratkaisemiseksi. Ehdotuksen mukaan työriidan osapuolet olisivat sitoutuneet tyytymään lautakunnan tekemään ratkaisuun. Esityksen hyväksymisellä myös lääkärien lakko olisi katsottu loppuneeksi.

Huolimatta Saloniuksen ehdotukseen vastaamiselle annetusta vain parin päivän ajasta valtuuskunnan kokousta edelsi poikkeuksellisen laaja Lääkäriliiton sisäinen jäsenkeskustelu Internetissä. Siinä, sen paremmin kuin valtuuskunnassakaan, ei käytetty ainuttakaan ehdotusta kannattavaa puheenvuoroa. Sekä hallitus että valtuuskunta olivat yksimielisiä hylätessään Saloniuksen esittämän mallin lakon lopettamiseksi. Sen sijaan valtuuskunta oli yksimielisesti valmis suosittamaan valtakunnansovittelijalle työriitalain mukaisen sovittelulautakunnan perustamista.

Lääkärit ovat olleet lakossa 12.3. lähtien eli yli neljän kuukauden ajan. Yksikään toimintakykyinen ammattijärjestö ei voi tässä maassa hyväksyä menettelyä, jossa sitoudutaan lakon lopettamiseen välittömästi ja saman tien sopimuksen sisältö jätetään ilman sopijaosapuolten veto-oikeutta ad hoc -työryhmän päätettäväksi. Valtuuskunta vakuuttui myös siitä, että valtakunnansovittelijan ehdottamalla tavalla synnytetty sopimus ei pysty takaamaan sitä, että valtaosa lääkäreistä suostuisi toimimaan sen pohjalta kuntatyönantajien palveluksessa.

Terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuu on säädetty Suomessa yksiselitteisesti kuntien, ei lääkärien tai Lääkäriliiton tehtäväksi. Lääkäriliitolla on lakisääteinen oikeus puolustaa jäsentensä etuja laillisia painostuskeinojakin käyttäen. Riitatilanteet ratkaistaan osapuolten välisissä neuvotteluissa ja virallisessa työriitojen sovittelujärjestelmässä. Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan työministeriö voi valtakunnansovittelijan aloitteesta asettaa tilapäisen sovittelulautakunnan (3 §) tai työriidan osapuolet voivat asettaa sovittelua varten erityisen työryhmän (15 §). Jos jompaakumpaa näistä mahdollisuuksista halutaan käyttää sovittelun vauhdittamiseksi, Lääkäriliitto on valmis osallistumaan niiden työhön. Työlainsäädännölle tuntemattoman, supervaltuuksin toimivan työryhmän perustamista valtuuskunta ei pitänyt järkevänä. Meneillään olevassa työriidassa ei ole sellaisia syitä, joiden perusteella tämän mittaluokan poikkeustoimet olisivat perusteltuja tai välttämättömiä.

Vaatimukset lääkärien työtaistelun lopettamiseksi ovat viime aikoina lisääntyneet tiedotusvälineissä, ja lääkärit on pyritty leimaamaan ahneiksi oman edun tavoittelijoiksi. Lääkäriliiton palkkavaatimukset eivät ylitä tässä maassa vastaavan vaativuustason ja osaamisen edellyttämästä työstä maksettavia palkkoja. Kansainvälisesti arvioiden lääkärin työstä maksetaan Suomessa perin huonosti. Useiden mielipidetutkimusten mukaan Suomen kansa olisi valmis hyväksymään lääkäreille selvästi yleistä TUPOa suuremmat palkankorotukset. Julkista valtaa edustavien päättäjien on realisoitava se, että niiden ajamalla palkkatasolla lääkärityövoimaa ei ole maassamme enää saatavissa. Lääriliiton asia ei ole päätellä, päteekö sama alipalkkaus myös joihinkin muihin terveydenhuollon ammattiryhmiin, kukin ryhmä tehköön sen kohdaltaan itse. Kohtuullisena voinee pitää myös sitä, että muut työmarkkinajohtajat keskittyvät ainakin julkisissa esiintymisissään oman järjestönsä asioihin.

Palkkariita ei vaikuta siihen, kenellä on vastuu palvelujen järjestämisestä potilaille. Sairaaloiden toiminnasta huolta kantavien kansalaisten, päättäjien ja julkisen sanan edustajien on syytä kysyä ensisijaisesti kunnilta ja Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, miten ne ovat hoitaneet omia velvollisuuksiaan. Huolimatta lakon jatkumisesta viidettä kuukautta KT keskittyi viime viikkoina riitelyyn virkariitalautakunnassa lakkorajoista.

Lääkärien lakkoa on väitetty poliittiseksi. Puoluepolitiikka ei vaikuta Lääkäriliiton päätöksiin. Sen sijaan lakon terveyspoliittinen luonne on korostunut erityisesti lakon pitkittymisen myötä. Nykyisellä voimavarapanostuksella julkinen terveydenhuolto rapautuu. Poliittisen päättäjän paikka on ratkaista, ajetaanko järjestelmä alas vai turvataanko väestölle julkisen terveydenhuollon palvelut myös nykyaikana, jolloin kansakunta on varakkaampi kuin koskaan aikaisemmin. Demokratiassa tämä päätös on tehtävä avoimesti, jotta valitsijat voivat seuraavissa vaaleissa tehdä valintansa edustajistaan relevanttien argumenttien perusteella. Julkisen päättäjän on kannettava vastuunsa.

Lääkäreille valtuuskunnan päätös lakon keskeyttämisestä merkitsee takaisin työhön palaamista ainakin seuraaviksi kolmeksi viikoksi. Valtuuskunta halusi yksimielisellä päätöksellään voimakkaasti viestittää tahtoaan saada käyntiin päämäärätietoinen sovittelutyö ja saada hyväksymiskelpoinen ehdotus käsittelyyn kokoontuessaan seuraavan kerran perjantaina, elokuun 10. päivänä. Jos näin ei tapahdu, Lääkäriliitto jatkaa seuraavana maanantaiaamuna laillista työtaisteluaan.

Vaikka työnantaja ei ole juurikaan osoittanut halua vastaantuloon, se ei tarkoita, että lakisääteinen sovittelu olisi umpikujassa. Sitä on jatkettava – tai sitten on alettava etsiä muita menettelytapoja lääkärityövoiman saannin varmistamiseksi julkisessa terveydenhuollossa. On muistettava, että meidän nykytapamme järjestää terveyspalvelut eivät ole luonnonlain määräämiä, muitakin tapoja on.

Jaakko Karvonen

valtuuskunnan puheenjohtaja