1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Päihdeongelmainen nähdään usein riesana terveydenhuollossa
Ajan­kohtai­sta

Päihdeongelmainen nähdään usein riesana terveydenhuollossa

Apulaisylilääkäri Jonna Levola osallistui viikonloppuna vastuullisemman päihdepolitiikan seminaariin Helsingissä.

Päihdeongelmainen nähdään usein riesana terveydenhuollossa Kuva 1 / 1

Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa järjestettiin viikonloppuna kaksipäiväinen Huumepolitiikka.Nyt -seminaari vastuullisemmasta päihdepolitiikasta. Seminaarin järjestäjinä oli päihdepoliittinen järjestö Humaania päihdepolitiikkaa ry (HPP).

Yksi seminaariin osallistuneista oli apulaisylilääkäri ja kliininen opettaja Jonna Levola. Hän työskentelee HUS Psykiatrialla Hyvinkään alueen päihdepsykiatrisessa konsultaatiotiimissä.

Mikä sai lähtemään seminaariin?

– Erittäin kiinnostava ohjelma ja kiinnostavat kotimaiset ja ulkomaiset puhujat. Mahdollisuus peilata suomalaista päihdepolitiikkaa siihen mitä maailmalla tapahtuu.

Millaisia asioita ammensit arkityöhön?

– Päihdehäiriöihin liittyy paljon syrjäytymisestä johtuvaa problematiikkaa. Syrjäytymisen vähentämisestä on kuitenkin maailmalla rohkaisevia esimerkkejä. Suomen on hyvä seurata erityisen tarkkaan päihdepolitiikan muutosten vaikutuksia muun muassa Kanadassa ja Norjassa.

Minkä viestin haluaisit välittää kollegoillesi seminaarista?

– Samalla kun huumeiden kokeilu ja käyttö sekä huumekuolemat ovat yleistyneet, ovat kunnat vähentäneet päihdehoidon resursseja. Hoitoon pääsyssä on valtavia ongelmia ja alueellista epätasa-arvoisuutta. Päihdehoidosta leikkaaminen lisää kokonaiskustannuksia, kun palveluiden käyttö siirtyy muun muassa päivystyksiin.

Päihdeongelmainen henkilö nähdään terveyshuollossa usein häiriötekijänä, jonkinlaisena riesana. Ajatusmaailmaamme muokkaa se, että päihteiden käyttö nähdään rikollisena toimintana. Ei kuitenkaan ole mitenkään itsestään selvää, että käyttö on laitonta, tästä on maailmallakin useita esimerkkejä. Lainsäätäjät päättivät asian aikoinaan arvalla, ja vaikka kriminalisointiin päädyttiin, ajatuksena oli, ettei käytöstä tulisi rangaista.

Lue myös

Huumeiden käytön laittomuus voi vaikeuttaa palveluiden piiriin hakeutumista, tai hoitoa haetaan vasta äärimmäisessä hädässä ja liian myöhään. Myöhäisessä vaiheessa haettu hoito heikentää ennustetta toipumiseen.

Yllätyitkö jostain?

– En varsinaisesti yllättynyt, mutta peitepoliisina toimineen britin puheenvuoro oli ajatuksia herättävä. Hän perusteli pitkällisesti ja hyvin sitä, miten kieltolakipolitiikka näkyy yhä raaistuvana järjestäytyneenä huumausainerikollisuutena.

Täyttyivätkö odotukset seminaarin suhteen?

– Kyllä. Kannatti käyttää viikonloppu työn parissa.

Kuva: Jonna Levola

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.