Ajan­kohtai­sta

Päihdeongelmainen nähdään usein riesana terveydenhuollossa

Apulaisylilääkäri Jonna Levola osallistui viikonloppuna vastuullisemman päihdepolitiikan seminaariin Helsingissä.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa järjestettiin viikonloppuna kaksipäiväinen Huumepolitiikka.Nyt -seminaari vastuullisemmasta päihdepolitiikasta. Seminaarin järjestäjinä oli päihdepoliittinen järjestö Humaania päihdepolitiikkaa ry (HPP).

Yksi seminaariin osallistuneista oli apulaisylilääkäri ja kliininen opettaja Jonna Levola. Hän työskentelee HUS Psykiatrialla Hyvinkään alueen päihdepsykiatrisessa konsultaatiotiimissä.

Mikä sai lähtemään seminaariin?

– Erittäin kiinnostava ohjelma ja kiinnostavat kotimaiset ja ulkomaiset puhujat. Mahdollisuus peilata suomalaista päihdepolitiikkaa siihen mitä maailmalla tapahtuu.

Millaisia asioita ammensit arkityöhön?

– Päihdehäiriöihin liittyy paljon syrjäytymisestä johtuvaa problematiikkaa. Syrjäytymisen vähentämisestä on kuitenkin maailmalla rohkaisevia esimerkkejä. Suomen on hyvä seurata erityisen tarkkaan päihdepolitiikan muutosten vaikutuksia muun muassa Kanadassa ja Norjassa.

Minkä viestin haluaisit välittää kollegoillesi seminaarista?

– Samalla kun huumeiden kokeilu ja käyttö sekä huumekuolemat ovat yleistyneet, ovat kunnat vähentäneet päihdehoidon resursseja. Hoitoon pääsyssä on valtavia ongelmia ja alueellista epätasa-arvoisuutta. Päihdehoidosta leikkaaminen lisää kokonaiskustannuksia, kun palveluiden käyttö siirtyy muun muassa päivystyksiin.

Päihdeongelmainen henkilö nähdään terveyshuollossa usein häiriötekijänä, jonkinlaisena riesana. Ajatusmaailmaamme muokkaa se, että päihteiden käyttö nähdään rikollisena toimintana. Ei kuitenkaan ole mitenkään itsestään selvää, että käyttö on laitonta, tästä on maailmallakin useita esimerkkejä. Lainsäätäjät päättivät asian aikoinaan arvalla, ja vaikka kriminalisointiin päädyttiin, ajatuksena oli, ettei käytöstä tulisi rangaista.

Lue myös

Huumeiden käytön laittomuus voi vaikeuttaa palveluiden piiriin hakeutumista, tai hoitoa haetaan vasta äärimmäisessä hädässä ja liian myöhään. Myöhäisessä vaiheessa haettu hoito heikentää ennustetta toipumiseen.

Yllätyitkö jostain?

– En varsinaisesti yllättynyt, mutta peitepoliisina toimineen britin puheenvuoro oli ajatuksia herättävä. Hän perusteli pitkällisesti ja hyvin sitä, miten kieltolakipolitiikka näkyy yhä raaistuvana järjestäytyneenä huumausainerikollisuutena.

Täyttyivätkö odotukset seminaarin suhteen?

– Kyllä. Kannatti käyttää viikonloppu työn parissa.

Kuva: Jonna Levola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030