Päivystysmaksulla yritetään ohjata kiireettömät potilaat omalääkärille
Terveyskeskusten päivystyksiin suunnitellaan ensi vuodeksi uutta päivystysmaksua. Enintään 15 euron eli 90 markan suuruisen maksun toivotaan ohjaavan vähemmän kiireellisiä potilaita käyttämään omalääkärin ajanvarausvastaanottoa.
Päivystysmaksua kaavaillaan perittäväksi arkisin iltakahdeksan jälkeen sekä viikonloppuisin ja pyhinä. Päivystysmaksu ei vaikuttaisi nykyiseen terveyskeskuksen käyntimaksuun. Jokainen kunta päättää itse, ottaako maksun käyttöön.
Päivystysmaksusta teki tammikuussa sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen Oulun kaupungin terveydenhuollon johtaja, ylilääkäri Seppo Voutilainen. Tulosta tuottanut aloite oli jo kolmas laatuaan.
Voutilainen tosin ehdotti päivystysmaksun perimistä kaikkina päivystysaikoina, eli arkisin jo klo 16:sta alkaen.
Myös Helsingin terveyskeskuspäivystyksen apulaisylilääkäri Jukka Pellinen soisi maksua perittävän aikaisemmin kuin iltakahdeksalta, vaikka olettaa maksusta olevan Helsingissä apua näinkin.
- Olen arvioinut, että Helsingin ns. tavanomaisessa terveyskeskuspäivystyksessä on 30-50 % potilaista sellaisia, joilla sairauden laatu ei ole syy hakeutua päivystykseen, Pellinen kertoo.
- Tätä kuvaa esimerkiksi se, että kun keskitetty terveyskeskuspäivystys aukeaa klo 16 ja on auki klo 22:een, niin puolet illan potilaista ilmoittautuu kahden ensimmäisen tunnin aikana. He ovat olleet kipeitä jo terveysasemien aukioloaikana, mutta tulevat neljän maissa odottamaan, että päivystys aukeaa.
Pellisen mukaan päivystyksen käyttäminen on joillekin tapa. Sinne on helppo tulla, sisään pääsee ilman ajanvarausta.
Hän arvioi, että uusi päivystysmaksu vähentäisi Helsingin terveyskeskuspäivystyksestä muutamia tuhansia käyntejä vuodessa.
Helsingin terveyskeskuspäivystys on järjestetty klo 16:n jälkeen Malmin ja Marian sairaaloissa. Kun potilaat ilmoittautuvat päivystyspoliklinikalla, heidät ohjataan joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon päivystykseen. Perusterveydenhuollossa päivystyskäynti on ilmainen, erikoissairaanhoidon puolella siitä peritään 120 markan käyntimaksu.
Tällaista käyntimaksua on voitu neljän vuoden ajan periä 15 vuotta täyttäneiltä asiakkailta terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti järjestämässä päivystyksessä arkisin klo 22-07 välisenä aikana sekä viikonloppuisin ja pyhinä.
Näihin maksuihin uusi maksu ei vaikuttaisi.
- Sairaalan ja terveyskeskuksen yhteispäivystyksessä peritään jatkossakin poliklinikkamaksua, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Mikään rahasampo uusi maksu ei ole. Järvinen arvioi sen tuotoksi joitakin miljoonia.
Päivystysmaksulla ei hänen mukaansa ole käytännössä ilmeisesti mitään vaikutusta myöskään maksukattoihin.
- Maksukaton saavuttavat henkilöt, joilla on useita vuodeosastojaksoja. Avohoitokäyntien merkitys on hyvin vähäinen, Järvinen sanoo.
Uutta päivystysmaksua perittäisiin 18 vuotta täyttäneiltä.
Päivystys ei saa olla ylivuotosäiliö
Seppo Voutilainen kertoo pohtineensa vuosia, mitä lääkärinvastaanottojen pitkille jonoille ja päivystyspalvelujen erittäin runsaalle käytölle voisi tehdä.
- Ei liene monta maata, jossa päivystystoiminta on näin laajaa kuin meillä. Omalääkäritoiminnan aloittaminen vähensi päivystyskäyntejä melko paljon, mutta silti niiden määrä on yhä suuri, hän sanoo.
Hänen mukaansa valtaosassa terveyskeskuspäivystyksen käynneistä on kyse sellaisista vähemmän kiireisistä vaivoista, jotka voitaisiin hoitaa paremmin omalääkärin toimesta. Omalääkärinvastaanoton etuja ovat hoitosuhteen jatkuvuus, paremmat tiedot potilaan aikaisemmista sairauksista ja kokonaisnäkemys.
Voutilainen viittaa aloitteessaan ulkomaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan päivystysmaksujen porrastaminen on vähentänyt päivystyskäyntejä noin 15 % ilman, että järjestely on estänyt potilaita saamasta tarvitsemaansa kiireellistä hoitoa.
Yleislääkärissäkäynnin maksuja on porrastettu käyntiajan mukaan Pohjoismaista esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa.
Kun päivystyspalveluja käytettäisiin tarkoituksenmukaisemmin, päivystävien lääkärien tarve vähenisi, Voutilainen toteaa aloitteessaan. Samalla omalääkärien päivystysvapaat vähenisivät ja työssäolopäivät lisääntyisivät. Lisäksi päivystyksessä pystyttäisiin auttamaan nopeammin niitä, jotka tarvitsevat kiireellistä lääkärinapua.
Sosiaali- ja terveysministeriö kokosi aloitetta arvioimaan joukon asiantuntijoita, mm. terveyskeskusten johtavia lääkäreitä. Voutilaisen mukaan päivystysmaksua kannatettiin, mutta siitä esitettiin myös varauksia. Tärkein niistä liittyi päiväsaikaan huonosti vetäviin terveyskeskuksiin.
- Eräissä terveyskeskuksissa päivystystä käytetään selvästi ylivuotosäiliönä. Jos potilaita ei päivällä pystytä ottamaan vastaan, heidät ohjataan tulemaan illalla päivystykseen. Näin potilaat joutuisivat tulemaan maksultaan kalliimpaan päivystykseen sen takia, että järjestelmä ei vedä päivällä, Voutilainen sanoo.
- Jos tällaisella maksupolitiikalla ohjataan potilaita omille terveysasemille virka-aikana, niin on kohtuullista, että sinne sitten myös pääsee. Jos terveysasemat eivät vedä, järjestelmä ei toimi, huomauttaa myös Jukka Pellinen.
