Palkittu Kristina Kunttu ei puhu vain huolettomista opiskeluvuosista Yksinäisyys ja suorituspaineet uhkaavat opiskelijan hyvinvointia
Terveystutkimukset piirtävät kuvaa keskiverrosta ihmisestä. Kristina Kunttu on tutkimuksissaan löytänyt suuren joukon perusterveitä keskiverto-opiskelijoita, mutta varoo visusti tuudittautumasta uskoon, että kaikki olisi kaikilla hyvin. Yksinäisyys, ihmissuhdesurut, opiskelupaineet ja syömishäiriöt murentavat monen nuoren aikuisen onnellisuusmuuria.
Kun LT Kristina Kunttu valtakunnallisessa opiskelijaterveystutkimuksessa kysyi yliopisto-opiskelijoilta: Tunnetko kuuluvasi johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään, vastaukset järkyttivät. Huomattava osa ei nimittäin tuntenut kuuluvansa mihinkään.
- Mielikuvamme opiskelijan elämästä eivät vastanneetkaan todellisuutta. Moni opiskelija kärsii yksinäisyydestä, stressistä ja muista henkisistä paineista, jotka heikentävät selvästi hänen hyvinvointiaan. Pahimmillaan koventuneet suorituspaineet johtavat henkiseen tai fyysiseen sairastumiseen. Tutkimukseni mukaan esimerkiksi syömishäiriöistä kärsii 8-10 prosenttia naisopiskelijoista. Se on yllättävän suuri osuus, sanoo Kristina Kunttu.
Tutkimus johdatteli Kunttua muutenkin katsomaan keskiarvojen taakse. Keskiarvon laitamilta löytyi uudenlainen todellisuus.
- Opiskelu on tullut yhä suoritepainotteisemmaksi. Nythän yliopistonuoretkin puhuvat koulunkäynnistä. Kuinka kasvetaan tulevaisuuden asiantuntijaksi, kun akateeminen ihanne opiskelusta elämää varten on hukkumassa suorittamisen alle, Kunttu huomauttaa.
Terveyspaineita
Kristina Kunttu on pitkän linjan käytännön lääkäri, joka innostui tutkimustyöstä havaitessaan, ettei opiskelijoiden terveydestä tiedetä paljon muuta kuin lääketieteellisiä faktoja. Väitöskirja opiskelijoiden terveyskäyttäytymisestä ja sosiaalisista suhteista valmistui 1998.
- Jo tuolloin nousivat esiin toisaalta sosiaalisen tuen merkitys ja toisaalta yliopistomaailman yhteisöllisyyden mureneminen. Yksilöltä odotetaan opintosuorituksia, terveellisiä elämäntapoja, aktiivista harrastustoimintaa, elämänkumppanin löytämistä ja ammattiuralle valmentautumista. Ne ovat isoja asioita nuorelle ihmiselle, joka vielä etsii identiteettiään.
Kristina Kunttu huolestui, kun havaitsi, ettei opiskelijoille löydy välttämättä sellaista tukea, jota nykyelämänmeno kipeimmin vaatisi. Opinto-ohjauksen määrä ja taso vaihtelevat laitoksesta riippuen. Opiskelijaterveydenhuolto kärsii sekin paikoittain lääkäripulasta ja rajallisista resursseista.
- Ryhdyin pohtimaan sitä, miten nykyväellä saataisiin tuotettua sellaista ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, joka tukisi nuorta aikuista juuri hänelle erityisessä elämäntilanteessa, Kunttu kertoo.
- Terveydenhuollon ajattelutapa lähtee usein siitä, että tarjotaan ihmisille laihdutuskursseja ja jumppatunteja terveysongelmien ennaltaehkäisyksi. Omassa tutkimuksessani havaitsin, että kyllä opiskelijatkin murehtivat, että pitäisi laihduttaa ja lisätä liikuntaa. Mutta murehtijat olivat niitä, jotka JO olivat hoikkia ja liikkuivat paljon!
Kristina Kunttu kysyykin, eikö terveydenhuollon pitäisi mieluummin vapauttaa ihmisiä liiallisista paineista, kuin luoda niitä lisää.
Kuka tarttuisi kiinni?
Tänä keväänä Kristina Kunttu palkittiin vuoden 2002 Terveysteko -palkinnolla, jonka myöntää Terveyden edistämisen keskus. Palkinto tuli pitkäjänteisestä työstä, joka viime vuosina on kanavoitunut Kehrä-hankkeen käynnistämiseen ja laajentamiseen. Kehrän tavoitteena on yhteisöllisin keinoin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyisyyttä.
Turkulaisella Kristina Kuntulla on ollut taito saada ihmiset ja instanssit mukaan. Hanke on laajentumassa nyt kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin. Myös ammattikorkeakoulut ovat olleet mallista kiinnostuneita.
- Eihän yhteisöllisyyden edistämistä voisi tehdä yksinään! Kunttu hymyilee kuitaten oman roolinsa. Mukana hankkeessa ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL).
- Käytännön toimiin ovat liittyneet mukaan yliopistot, opetusministeriö ja Rehtorien neuvosto. Se osoittaa, että tarvetta tämänkaltaiseen toimintaan on ollut kautta koko yliopistomaailman, mutta on puuttunut väyliä ja keinoja, iloitsee Kristina Kunttu.
Kehrä on hyvinvointihanke, joka ei todellakaan kuulu niiden hankkeiden joukkoon, jossa pyöritellään enemmän peukaloita ja rahaa kuin varsinaista toimintaa. Viime vuonna Kehrä jakoi ensimmäisen kerran toiminta-avustuksia opiskelijoiden hyvinvointia parantaviin hankkeisiin, joita käynnistyi eri puolilta maata 25. Tänä vuonna yliopistojen, opiskelijajärjestöjen ja terveydenhuollon yhteishankkeiden avustushakemuksia on tullut lähes 70.
- Ideoita ja halukkuutta toimintaan näyttää löytyvän! Kaikki toiminta on aina paikallista ja paikallisista tarpeista lähtevää. Kehrän piirissä voidaan esimerkiksi järjestää kehon ja mielen hyvinvointiin liittyviä kursseja aina graduntekokursseista parisuhdeiltoihin. Luomme ja vahvistamme päihteettömän vapaa-ajan vieton vaihtoehtoja.
- Aina siellä, missä opiskelija kohdataan, häntä kuunnellaan herkällä korvalla. Todelliset paineet ja murheet eivät aina tule heti puheeksi. Ne voidaan verhota erilaisiin opiskeluongelmiin, joita puretaan opintojen ohjaajan luona tai fyysisiin terveysongelmiin, joihin haetaan apua terveydenhuollon vastaanotoilta, Kunttu kertoo.
Hän sanoo, että esimerkiksi opintojenohjaukseen voisi yliopistoissa panostaa nykyistä paljon enemmän. Kiinnittyminen laitokseen ei suurilla massaluennoilla onnistu, joten moni opiskelija tuntee jäävänsä täysin yksin. Tämä on havaittu myös ainejärjestöissä, joissa pyritään synnyttämään yhteisöllisyyttä. Se voi olla muutakin kuin vain yhteisiä bileitä.
- Tarve on huutava. On hienoa, että kun menen puhumaan näistä asioista yliopistoihin, minut otetaan aina innostuneesti vastaan. Tarve on tiedostettu! Kristina Kunttu sanoo.
