Palvelujärjestelmän kyettävä tunnistamaan väestön tarpeet
Väestön ikääntyminen on tuonut enemmän terveitä kuin sairaita ikävuosia. Palvelujen tarve kasvaa, koska yhä useammat ihmiset voivat hyötyä niistä, toteaa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta.
Lehdon mielestä Suomessa ollaan enemmän huolestuneita väestön ikääntymisestä kuin Välimeren maissa, joissa taas kannetaan huolta syntyvyyden laskusta.
- Väestö vanhenee paljon myös sen vuoksi, että lapsia syntyy vähemmän kuin ennen. Huoltosuhde on Suomessa vuonna 2030 aika samanlainen kuin suurina syntyvyyden vuosina 1950-luvulla, jolloin työssä käyviä ihmisiä oli huomattavasti vähemmän.
Palvelumenoja kasvattaa kehittyvä teknologia, jonka hinta kohoaa jatkuvasti. Teknologia mahdollistaa uusien tarpeiden synnyn.
- Järjestelmän on kyettävä tunnistamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeet. Palvelumenojen jatkuvaan kasvuun vaikuttavat niin ikään ikääntyminen ja työvoiman kohoava hinta.
PRIORISOINTI KESKIÖÖN
Lehto sanoo, että yksi esimerkki julkilausumattomasta priorisoinnista on vanhusten hoivapalvelujen ja terveyskeskusten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vähentäminen laman aikana. Palveluja joudutaan laittamaan tärkeysjärjestykseen myös tulevaisuudessa.
- Priorisointia tarvitaan ja sitä on tehty aina: jo se vanhan hyvän ajan kunnanlääkäri toimi näin. Minusta pitäisi tutkia, mitä tapahtuu julkilausumattoman priorisoinnin tuloksena ja ovatko prioriteetit hyväksyttäviä.
- Palvelujärjestelmä ei ole koskaan pysähdyksissä, vaan se muuttuu koko ajan jonkin prioriteetin suuntaan. Priorisoinnin on oltava sellaista toimintaa, että siinä oikaistaan julkilausumatonta priorisointia haluttuun suuntaan. Tämä tieto pitää tarjota myös poliittisille päättäjille.
- Minusta on vähän banaalia se, että sopimusohjausjärjestelmässä päättäjien pitää ratkaista, montako sydän- tai kaihileikkausta tehdään, jos he eivät tiedä, mihin suuntaan terveydenhuoltojärjestelmä on muuten kehittymässä.
Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi tehdä selkeämmin priorisointeja.
- Päätösten valmistelijoilla on vastuu siitä, että päättäjät pystyvät tekemään ratkaisut. Tunnen sympatiaa suomalaisia poliitikkoja kohtaan: he ovat vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka toimivat usein erittäin vaikeissa tilanteissa.
BYROKRATIAN PURKUTALKOOT PYSTYYN
Terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa voidaan edistää muun muassa kehittämällä johtajuutta.
- Varsinkin sairaalaorganisaatiossa on moniportaisia hierarkioita, ja johtajalla ei ole välttämättä valtuuksia johtaa, vaan hän on hierarkian vanki.
Suomessa on kehitetty erilaisia johtamisjärjestelmiä: on esimerkiksi tulos- ja laatujohtamista. Uusissa johtamismalleissa säilytetään kuitenkin vanha perusrakenne ja siihen lisätään piirteitä laatu- tai tulosjohtamisesta. Lehdon mielestä johtajuutta kehitettäessä täytyisi miettiä sitä, mitä vanhasta johtamistavasta voisi jäädä pois.
- Johtajan on löydettävä aikaa työlleen ja arvostettava sitä. Koulutuksella luodaan johdolle edellytyksiä analysoida omaa toimintaansa, Juhani Lehto summaa.
