Parkinsonin taudin aiheuttajia etsitään siirtogeenisillä madoilla

Kuopion yliopiston tutkijat ovat tuottaneet siirtogeenisen sukkulamadon, jota aiotaan käyttää työkaluna Parkinsonin taudin aiheuttajia etsittäessä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa käytetään siirtogeenisiä matoja.

Tutkijat injektoivat matoihin markkerigeeniä ja geeniä, jonka tiedetään ainakin mutanttimuodossaan aiheuttavan Parkinsonin tautia ihmisessä.

- Halusimme tehdä mallin, jossa siirretään ihmisen Parkinsonin tautia aiheuttavaksi tiedetty geeni sekä normaalimuotoisena että mutanttimuotoisena. Tämä mutanttimuotoinen geeni aiheuttaa aikaisin alkavaa Parkinsonin tautia, kertoo vanhempi tutkija Merja Lakso Kuopion yliopistosta.

Siirtogeenisten matojen todettiin saavan samanlaisia oireita kuin Parkinsonin taudissakin: ne liikkuivat heikosti ja menettivät dopamiinia välittäjäaineena käyttäviä hermosoluja.

Parkinsonin tautia aiheuttavat kuitenkin myös muut tekijät, joita ei tunneta, ja useimmat Parkinson-potilaat sairastuvatkin sellaiseen taudin muotoon, jossa nyt siirretyssä geenissä ei näyttäisi olevan geneettistä vikaa.

- Näitä muita Parkinsonin taudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä, muita geenejä, ei kuitenkaan tunneta. Seuraavaksi yritämme löytää ne käyttämällä matoja mallieläiminä, Merja Lakso sanoo.

Lisäksi matoja käytetään lääkekehitystyöhön.

Sukkulamadot ovat Lakson mukaan erinomaisia kohde-eläimiä siirtogeenimallia tehtäessä. Millimetrin pituiset madot lisääntyvät nopeasti. Ne tuottavat noin 300 jälkeläistä noin kolmen viikon elinaikanaan, mikä mahdollistaa suurten geenimäärien seulonnan.

Tutkimusjohtaja Garry Wongin ryhmä Kuopion yliopiston AIV-instituutissa on ensimmäinen ja ainoa ryhmä Suomessa, joka on ottanut Caenorhabditis elegans -madot koemalliksi. Wongin ja Lakson lisäksi tutkimukseen osallistui tohtoriopiskelija Suvi Vartiainen.

- Maailmalla kiinnostus matoihin on erittäin suurta. Matotutkimus alkoi 40 vuotta sitten ja viime vuonna alan pioneerit saivat lääketieteen Nobelin palkinnon, Merja Lakso sanoo.