Passiivinen tupakointi merkittävä lapsuuden astman riskitekijä

Euroopan unionin alueella on noin 180 miljoonaa tupakoitsijaa, ja arvioidaan, että noin 80 % yli 15-vuotiaista altistuu päivittäin ympäristön tupakansavulle. Allergia- ja astmaliiton seminaarissa kerrottiin, että tupakoivista vanhemmista noin 25 % altistaa 1-6-vuotiaita lapsiaan kodeissa tupankansavulle Suomessa, vaikka lainsäädännön avulla on saatu muuten passiivista tupakointia vähenemään. Suomalaisten tupakointi on asukaslukuun nähden vähäisintä Euroopassa. Miehistä runsas neljännes polttaa joka päivä, naisista taas 20 %.

Lapsen altistaminen tupakansavulle saattaa aiheuttaa aikuisiässä jatkuvia terveysongelmia samoin kuin lisääntynyttä syöpäriskiä. Passiivinen tupakointi raskauden aikana lisää paitsi sairaalahoidon tarvetta myös keuhkotulehduksia, aiheuttaa sikiön hidastunutta kasvua, pientä syntymäpainoa, pahentaa astmaa, lisää kätkytkuoleman vaaraa ja korvatulehduksia.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden astman syynä saattavat olla hyvin varhaisen elämänvaiheen tapahtumat. Passiivisen tupakoinnin ja astman yhteydestä on lukuisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että passiivinen tupakointi on merkittävä lapsuuden astman riskitekijä. Bronkiaalinen hyperaktiviteetti, joka saattaa edeltää astmaa, lisääntyy tupakoivien vanhempien lapsilla. Keuhkojen toimintakokeissa spirometria-arvot heikkenevät tupakoivien vanhempien lapsilla myös silloin, jos astmadiagnoosia ei ole. Suurin vaikutus on äidin raskaudenaikaisella ja syntymän jälkeisellä tupakoinnilla lapsen keskisuuriin ja pieniin hengitysteihin. Nelivuotiaiden ja sitä nuorempien korvattavia lääkkeitä käyttävien astmapotilaiden määrä on melkein viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Tutkimusten mukaan 1-4-vuotiaiden lasten astmariski lisääntyy passiivisen tupakoinnin vaikutuksesta lähes kaksinkertaiseksi. Astmariski kasvaa lähes kahdeksankertaiseksi, jos lapsi altistuu tupakansavulle ja kotona on lisäksi kosteus- ja homevaurio sekä eläimiä.

Passiivinen tupakointi lisää astmaa myös aikuisiässä; riski kasvaa noin puolitoistakertaiseksi. Passiivisen tupakoinnin vaikutus kokonais-IgE:n kasvuun on tämänhetkisten tietojen mukaan vähäisempää kuin vaikutus astman lisääntymiseen. Passiivinen tupakointi näyttää olevan selvästi haitallista niiden lasten kohdalla, joilla on perinnöllinen atopiariski: ihopositiivisuus lisääntyi lähes kolminkertaisesti.