Periaateratkaisu EY-tuomioistuimesta
EY-tuomioistuin on tehnyt merkittävän periaatteellisen ratkaisun potilaan oikeudesta saada korvausta toisessa EU-maassa annetusta hoidosta. Tuomioistuin katsoi, ettei potilaiden tarvinnut hankkia hoitoonsa ennakkolupaa saadakseen siitä korvauksen maansa sairausvakuutusjärjestelmästä. Päätös koski nimenomaan avohoitoa.Suomelle päätöksellä ei katsota olevan erityistä merkitystä, koska Kela jo nykyäänkin maksaa korvausta samantyyppisissä tapauksissa.
EY-tuomioistuimen ratkaisu koski kahta hollantilaista potilasta, joista toinen sai hammashoitoa Saksassa, toiselle tehtiin nivelentähystys Belgiassa.
Hollannin nykyisen lain mukaan tällainen hoito ulkomailla korvataan vain, jos siihen on etukäteen hankittu lupa sikäläiseltä sairausvakuutusjärjestelmältä. EY-tuomioistuimen ratkaisussa oli kyse siitä, onko vaatimus ennakkoluvasta oikeutettu.
EY-tuomioistuin viittasi mm. kieli- ja kulttuurieroihin sekä pitkiin välimatkoihin ja katsoi näiden seikkojen rajoittavan ulkomailta hoitoa hakevien potilaiden määrää. Tällaisesta hoidosta ei siten aiheudu hollantilaiselle sairausvakuutusjärjestelmälle niin suuria kustannuksia, että ne vaarantaisivat järjestelmän taloudellisen tasapainon. Ennakkolupaa ei siksi tarvita. Sen sijaan tuomioistuin piti voimassa aikaisemman näkemyksensä, jonka mukaan ennakkolupaa voidaan vaatia, kun kyseessä on sairaalahoito.
Lisäksi EY-tuomioistuin muistutti, että vain jäsenvaltioilla on valta päättää siitä, mitä hoitoa sairausvakuutus kattaa.
Suomessa Kela on maksanut sairausvakuutuskorvausta ulkomailla saadusta tutkimuksesta ja hoidosta sairaalan ulkopuolella siitä lähtien kun EY-tuomioistuin oli antanut ratkaisun ns. Deckerin ja Kohllin tapauksessa vuonna 1998.
SUVI SARIOLA
