Päihdepalveluissa kehitettävä saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä
Päihdepalvelujen saatavuutta on parannettava tarvetta vastaavaksi. Palveluihin pääsyn tulee olla esteetöntä ja työskentelyn asiakaslähtöistä. Päihdehaittojen ehkäisytyö on ulotettava kunnissa kaikkeen toimintaan. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä Kuntaliiton kanssa valmistelemissa päihdepalvelujen laatusuosituksissa, jotka julkistettiin Päihdepäivillä Helsingissä.
- Tärkeää on, että jokainen kunta itse miettii päihdestrategiaansa. Palvelujen järjestämisessä moni kunta on kuitenkin liian pieni yksikkö ja siksi seudullinen yhteistyö on tarpeen, totesi Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Matti Liukko.
Päihdehuollon erityispalveluista säästettiin lama-Suomessa tuntuvasti. Tällöin päihdepalveluja haettiin yhä enemmän terveydenhuollosta. Sairaalahoitoa vaativiksi pahentuneet alkoholiongelmat käänsivät säästöyritykset lisämenoiksi.
- Suomessa on erittäin hyvä ja vankka päihdehuoltojärjestelmä. Sitä pitäisi käyttää tehokkaammin, sanoi ylitarkastaja Olavi Kaukonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
- Päihdepalvelut ovat taloudellisesti kannattava sijoitus pitkällä aikavälillä.
Järjestelmän ydin ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Hoitokeinot on valittava asiakaslähtöisesti - eri hoito-ohjelmien tuloksissa on loppujen lopuksi ollut vain vähän eroja.
Alkoholin kulutus on Suomessa ollut reippaassa kasvussa, eikä käännettä ole näköpiirissä. Mitä enemmän kansa juo, sitä enemmän syntyy kaikenlaisia haittoja.
- Kun alkoholin kulutus kasvaa viisi prosenttia, päihdepalvelujen kysyntä kasvaa 3-4-kertaisesti, totesi Olavi Kaukonen.
Alkoholipolitiikan perinteiset keinot, alkoholin hintojen ja saatavuuden sääntely, eivät riitä eikä niiden käyttö ole mahdollistakaan samassa mitassa kuin ennen. Peruspalveluministeri Eva Biaudet tosin huomautti, että voi hyvällä syyllä kysyä, miten rajoitettu saatavuus on tähänkään asti rajoittanut alkoholin saamista.
- Ehkäisevässä päihdetyössä tarvitsemme näkemystä siitä, miten vaikuttaa ihmisten elämäntyyliin, totesi Biaudet.
- Nuorten alkoholikulttuuriin vaikuttaminen on erityisen haasteellinen tehtävä. Mutta miten pystymme sitä muuttamaan, kun meidän aikuisten tavallinen juominen usein merkitsee vahvaa humalaa?
Ministerin kaksi vuotta sitten asettama, Petri Viglionen johdolla toiminut Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmä määrittelee uuden alkoholipolitiikan peruslähtökohdaksi sosiaalisen vastuun, kun omaehtoinen vastuu ei toteudu. Ryhmän loppuraportti Kohti monen polun alkoholipolitiikkaa (STM 2002:6) korostaa myös moniäänisyyttä: haasteisiin tarvitaan monenlaisia vastauksia.
- Suomessa ollaan muun Euroopan tavoin siirtymässä osin eriytettyyn päihdetyöhön. Se voidaan kohdentaa entistä tarkemmin mm. erityisryhmiin, totesi ministeri Biaudet.
