1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitääkö myyräekinokokkia pelätä?
Ajan­kohtai­sta

Pitääkö myyräekinokokkia pelätä?

On vain ajan kysymys, milloin myyräekinokokki leviää Suomen luontoon, uskovat asiantuntijat. Ihmisten sairastumiset ovat kuitenkin varsin harvinaisia myös Keski-Euroopan endeemisillä alueilla.

Pitääkö myyräekinokokkia pelätä? Kuva 1 / 1
On vain ajan kysymys, milloin myyräekinokokki leviää Suomen luontoon, uskovat asiantuntijat. Ihmisten sairastumiset ovat kuitenkin varsin harvinaisia myös Keski-Euroopan endeemisillä alueilla.

Koiraeläinten loismato Echinococcus multilocularis voi aiheuttaa ihmisellä alveolaarisen ekinokokkoosin, jossa maksaan muodostuu epäsäännöllisistä onteloista koostuva kysta, joka kasvaa epätarkkarajaisesti ja invasiivisesti ympäröivään kudokseen. Tauti tuhoaa maksakudosta ja voi lähettää myös etäpesäkkeitä syövän tapaan.

Keski-Euroopassa loista esiintyy eläimissä paikoin paljon, mutta Fennoskandian maat ovat tähän asti olleet siitä vapaita. Vastikään loisia löydettiin ensimmäistä kertaa Etelä-Ruotsissa pyydetyn ketun suolistosta. Myyräekinokokkia esiintyy myös Virossa ja Venäjällä Arkangelin alueella ja todennäköisesti Pietarin ympäristössä. Suomesta loista ei laajoista myyrä- ja kettuseurannoista huolimatta ole koskaan tavattu.

Tartuntaa marjoista ei ole todistettu

Esiintymisalue on laajennut Euroopassa nopeasti, eikä mikään Suomen luonnossa näytä estävän loisen menestymistä myös täällä. Leviäminen liittynee kettukantojen runsastumiseen rabiesrokotusten aloittamisen jälkeen.

– Itse asiassa odotimme loisen ehtivän Suomeen ennen kuin Ruotsiin, metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo.

Ihminen saa tartunnan todennäköisesti omalta lemmikkikoiraltaan, tai kypsentämättömistä metsämarjoista tai muista luonnontuotteista.

– Sitä, että tartunnan saisi marjoista, ei tosin ole pystytty todistamaan, kertoo tutkija Antti Lavikainen Helsingin yliopiston Haartman-instituutista.

Myyrältä ihminen ei saa tartuntaa, ei myöskään toiselta ihmiseltä.

Maksan kuvantaminen paljastaa

– Suomessa ei ole todettu yhtään kotoperäistä tartuntaa ja tiedossani on vain yksi muualta saatu alveolaarinen ekinokokkoosi -tapaus, kertoo infektiolääkäri Heli Siikamäki HYKS:n infektiosairauksien klinikasta.

Loinen hakeutuu ensisijaisesti maksaan. Aikaa tartunnasta oireiden ilmaantumiseen kuluu useita vuosia.

– Maksaan kasvaa rakkulaista kudosta. Varsinaisia tartuntakykyisiä toukkia ei yleensä synny ihmisen maksassa, toisin kuin myyrällä, Lavikainen kertoo.

Henttosen mukaan elävää loiskudosta on ihmisen maksassa vain ohut kerros, loisten jäljiltä maksaan jää jäljelle kuollutta kudosta.

Sairaus kehittyy vähitellen ja oireet viittaavat lähinnä maksan toimintahäiriöihin. Potilaalla voi ilmetä esimerkiksi laihtumista, kuumeilua, keltaisuutta ja kylkikipua.

Diagnoosi tehdään maksan kuvantamisen ja vasta-aineiden perusteella.

– Infektiolääkärin, radiologin ja kirurgin yhteistyö on tärkeää. Koska sairaus on harvinainen, sen diagnostiikka ja hoito tulisi keskittää klinikoihin, joissa siitä on aiempaa kokemusta, Siikamäki sanoo.

Kirurgia on paras hoito

Saksalaisen tutkimuksen mukaan yksi viidestä infektiosta johtaa sairastumiseen. Hoitamattomana alveolaarinen ekinokokkoosi johtaa kuolemaan 90 %:ssa tapauksista. Sairaus on varsin hankalahoitoinen, mutta hoitotulokset kohtuullisia.

– Alkuvaiheessa laaja kirurginen poisto on ainoa hyvä vaihtoehto, jos kysta on sen kokoinen, että se saadaan kokonaan pois. Jos se ei ole mahdollista, albendatsoli-loislääkkeestä voi olla hyötyä, Siikamäki kertoo.

Lue koko juttu perjantaina 11.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Anne Seppänen
Kuva Heikki Henttonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.