Pohjavesitutkimus vahvistaa kalsiumin ja magnesiumin saannin merkitystä
Kansanterveyslaitoksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistutkimuksen tulos vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia veden kovuuden, eli kalsiumin ja magnesiumin yhteismäärän, käänteisestä vaikutuksesta sydäntauteihin. Tutkimuksen mukaan yhden yksikön lisäys veden kovuudessa näyttää vähentävän sydänkohtauksen riskiä keskimäärin yhden prosentin.
Yhteistutkimuksessa selvitettiin pohjaveden geokemiallisten tekijöiden yhteyttä akuutin sydäninfarktin alueelliseen ilmaantuvuuteen 35-74-vuotiailla suomalaismiehillä. Kalsiumin ja magnesiumin lisäksi tutkittiin sinkin, alumiinin, kuparin, fluorin, raudan ja nitraatin vaikutusta. Tilastollinen yhteys sydäninfarktin ilmaantuvuuteen havaittiin kuitenkin vain kalsiumilla ja magnesiumilla.
- Kalsiumilla ja magnesiumilla on todennäköisesti jotain tekemistä sydäntautien kannalta, ja siinä mielessä tutkimustulos korostaa niiden riittävän saannin tärkeyttä, toteaa tutkimusryhmässä mukana oleva professori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta.
Hän muistuttaa, että niin kalsiumista kuin magnesiumistakin saadaan huomattava osa muualta kuin vedestä.
- Tässä on terveysvalistuksen paikka. Niillä alueilla, joilla suuren tautialttiuden ja pohjaveden väliset yhteydet näkyvät voimakkaina, olisi pidettävä huoli, että väestö saa riittävästi kalsiumia ja magnesiumia.
Suomessa kalsiumia saadaan eniten maitotaloustuotteista, magnesiumia vilja- ja kalatuotteista. Magnesiumia on paljon etenkin kokojyvätuotteissa.
Tuomilehto muistuttaa, että myös suomalaisissa marjoissa on yllättävän suuret määrät kalsiumia ja magnesiumia.
Väestötasolla suojamineraalien saanti varmistetaan helpoimmin jo elintarviketeollisuudessa.
Vaikka sydäninfarktin ilmaantuvuus on Suomessa tuntuvasti vähentynyt, sairastuvuudessa sydäntauteihin on säilynyt selvä alueellinen ero niin, että sydäntautitapauksia on eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tutkimusryhmän mukaan sellaiset riskitekijät kuin seerumin kolesterolipitoisuus, verenpaine ja tupakointi selittävät vain osan alueellisesta erosta.
Tutkimusaineisto käsittää noin 19 000 sydäninfarktia vuosilta 1983, 1988 ja 1993. Aineisto on peräisin kuolinsyyrekisteristä ja Hoitoilmoitusrekisteristä. Pohjavettä koskevat tiedot tutkimukseen on saatu Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesitietokannasta.
