Pohjoismailla yhteinen suunnitelma isorokkoepidemian varalta

Pohjoismaat ovat laatineet isorokkoepidemian varalta yhteisen suunnitelman, joka esitetään lähiaikoina maiden terveysministerien hyväksyttäväksi. Sen rinnalla Kansanterveyslaitoksessa on valmisteltu Suomea koskeva yksityiskohtaisempi kansallinen toimintasuunnitelma.

Pohjoismaisessa suunnitelmassa Pohjoismaita tarkastellaan yhtenä yhtenäisenä alueena, jolla isorokkoepidemiaan liittyviä uhkakuvia ja riskejä arvioidaan.

- Tämä on tärkeä linjaus. Jos uhkakuva käy toteen yhdessä maassa, se on sitten maiden yhteinen uhkakuva. Myös mahdolliset vastatoimet suunniteltaisiin ja toteutettaisiin tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä, kuvaa suunnitelman valmisteluun osallistunut tutkimusprofessori Pauli Leinikki Kansanterveyslaitokselta.

Niinpä väestön joukkorokotuksiakin harkittaisiin vasta siinä tapauksessa, että jostakin Pohjoismaasta löytyisi varmistettu isorokkotapaus.

- Ratkaisu perustuu riskianalyysiin. Jos tapauksia olisi esimerkiksi USA:ssa ja tilanne olisi hallinnassa, riittäisi hyvin, että ns. ensilinjan henkilöstö olisi rokotettu. Tästä on kokemuksia 1960-luvulta, jolloin isorokkoa oli Intiassa ja Afrikassa, Leinikki toteaa.

Koska uhkakuvat ovat ennalta-arvaamattomia, pohjoismainen suunnitelma voi hänen mukaansa olla vain löysä raamisuunnitelma. Yksityiskohtaiset suunnitelmat sairaanhoitopiireittäin esitetään kansallisessa toimintasuunnitelmassa, jota valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Leinikki myös on.

Kansallisessa suunnitelmassa käydään sairaanhoitopiireittäin läpi rokotussuunnitelmien sovittaminen piirien ja terveyskeskusten valmiussuunnitelmiin, rokotteen jakelu, rokotusten ja esimerkiksi karanteenin järjestäminen.

Terveydenhuoltohenkilökunnan, pelastustyöntekijöiden ja poliisien rokotuksia varten on siinä kaavailtu joko laajempaa tai suppeampaa toimintavaihtoehtoa. Suppeammassa mallissa rokotettaisiin esimerkiksi viidestä yliopistosairaanhoitopiiristä eräänlainen rajoitettu iskujoukko, joka huolehtisi ensiavusta ja intensiivihoidosta alueellaan.

- Laajempi malli on samankaltainen, jota nyt toteutetaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, eli pelastus-, poliisi- ja terveydenhuoltohenkilökunnan rokottaminen kautta maan.

Joka ainutta työntekijää ei kuitenkaan tarvitsisi rokottaa, vaan ajatuksena on, että rokotettujen työntekijöiden ketju ulottuisi läpi koko terveys-, pelastus- ja poliisitoimen. Siten esimerkiksi jokaisesta terveyskeskuksesta rokotettaisiin tietyt henkilöt, jotka hoitaisivat mahdolliset isorokkopotilaat.

- Tarvittaessa voitaisiin rokottaa lisää henkilökuntaa. Rokote suojaa jopa vaikka se annettaisiin muutama päivä altistuksen jälkeen, Pauli Leinikki huomauttaa.

Yhdysvalloissa niin poliiseja kuin pelastus- ja terveydenhoitohenkilökuntaakin on kehotettu ottamaan vapaaehtoinen rokotus. Leinikin mukaan rokotukset eivät kuitenkaan ole käynnistyneet kovin hyvin.