Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden palkinto professori Kari Teramolle

– Synnytyksiä ei saisi hoitaa sairaaloissa, joissa ei ole hätäsektiovalmiutta. Käytännössä tämä tarkoittaa synnytysten keskittämistä isompiin yksiköihin, niin epäsuosittu puheenaihe kuin se onkin, HYKS:n Naistenklinikan professori Kari Teramo toteaa. Synnytyssairaaloille kymmenen vuotta sitten tehdyssä kyselyssä ilmeni, että vain kaksi kolmasosaa lapsista syntyi päivystysaikana sairaaloissa, joissa oli riittävä hätäsektiovalmius. Kymmenen vuoden aikana tilanne ei Teramon mukaan ole todennäköisesti juuri muuttunut.

Teramon huoli on ymmärrettävää, sillä hän on ollut mukana alusta alkaen kehittämässä syntymättömän lapsen seurantaa Suomessa. Teramon valmistuessa lääkäriksi vuonna 1965 sikiöstä saatiin tietoa vain kätilön käytössä olleen kuulotorven avulla. Innostus syntymättömän lapsen hyvinvoinnin seurantaan alkoi sattuman kautta, kun Teramo pääsi tammikuussa 1966 saksalaisen Erik Salingin oppiin. Saling oli juuri keksinyt menetelmän, jolla lapsesta voidaan ottaa synnytyksen aikana mikroverinäyte, jolla saadaan tietoa mm. lapsen hapetuksesta.

Kari Teramo on tehnyt koko elämäntyönsä Helsingin Naistenklinikalla. Hän jäi eläkkeelle tammikuussa kaksi vuotta sitten, mutta ”koska meneillään oleva tutkimus sikiön erytropoietiinin (EPO) merkityksestä ja vaikutusmekanismeista on niin mielenkiintoinen”, työhuone Naistenklinikalla on edelleen käytössä. Jo 1980-luvulla Teramo yhdessä amerikkalaisen tutkijaryhmän kanssa osoitti, että lapsiveden EPO korreloi hyvin sikiön EPO-pitoisuuksiin: myöhemmin todettiin, että EPO-arvolla on selvä yhteys sikiön hapetukseen ja lapsen synnytyksenjälkeiseen hyvinvointiin.

– Aivan viime syksyn uutta tietoa on aikuismedisiinan puolelta tullut tieto siitä, että EPO on myös aivojen neuroneja suojaava hormoni. Tätä on selvitetty aivohalvauspotilaiden hoidossa, Kari Teramo kertoo.

– Olemme havainneet joillakin sikiöillä EPO-pitoisuuden erittäin jyrkkiä nousuja, jotka liittyvät sikiön hapenpuutteeseen. Tätä on ensin selitetty sillä, että sikiö lisäisi näin hapenkuljetuskykyään. Nyt on herännyt ajatus, että EPO:n jyrkkä nousu saattaakin olla tarkoituksenmukaista sikiön aivojen suojaamiseksi. Tämä innostaa meitä entistä enemmän: voi olla että tulevaisuudessa joskus annetaankin napasuoneen EPO:a, kun havaitaan, että sikiöllä on vakava hapenpuute.

– Lisäksi on havaittu, että EPO ei ilmeisesti suojaa vain aivoja, vaan myös suolistoa. Tästäkö johtuu, että sikiö nielee kohdussa lapsivettä, jossa myös on EPO:a? Ehkä tarkoituksena onkin, että EPO:a joutuu suolistoon limakalvon suojaksi.

Palkintoluentonsa Kari Teramo piti keskiviikkona Lääkäripäivillä toisesta hänelle läheisestä tutkimusaiheesta, diabeetikkoäitien raskauksista. Luennon otsikko oli ”Diabetes ja raskaus. Jørgen Pedersenin hypoteesista nykypäivään”.

Heli Mikkola