Psykiatrit ja Kela ovat eri linjoilla psykoterapiakuntoutuksen tarpeesta
Rahapula ja puutteelliset lääkärinlausunnot ovat vakavimmat esteet psykiatrisen kuntoutuksen saamiselle. Kun Kelassa jaetaan niukkoja tukivaroja, nousee lääkärinlausunnon sisältö huomattavan keskeiseen rooliin. Psykiatreille ja Kelan korvauskäsittelijöille hyvä lausunto saattaa kuitenkin tarkoittaa eri asioita.
- Hyvässä lausunnossa potilaan elämäntilanne kuvataan kattavasti, hänen kuntoutumisensa ennuste arvioidaan ja myös potilaan tarvitsema muu hoito selvitetään, luettelee johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä. Pylkkänen toimi puheenjohtajana tutkimusryhmässä, jossa asiantuntijavoimin selvitettiin psykiatriseen kuntoutukseen pyrkineiden hakemuksiin liitettyjen lääkärinlausuntojen laatua.
Tutkimushanke toteuttiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran, Kelan, YTHS:n ja Jorvin sairaalan psykiatrisen osaston kesken. Kaikki tutkijat olivat erityistason psykoterapiakoulutuksen saaneita psykiatrian erikoislääkäreitä.
Tutkimuksessa arvioitiin vuonna 1996 ensimmäistä kertaa kuntoutukseen pyrkineiden pääkaupunkiseutulaisten hakemuksia. Mukana oli sata myönteiseen ja sata kielteiseen päätökseen johtanutta hakemusta. Jokaisen hakemuksen arvioi kaksi tutkijaa toisistaan ja Kelan päätöksestä tietämättä.
Tuona vuonna ensi kertaa psykoterapiakuntoutukseen hakeneista potilaista 27 prosenttia sai hylkäävän päätöksen. Korkein kynnys onkin hoidon aloittaminen, sillä valtaosa toiselle vuodelle kuntoutukseen hakeneista sai myönteisen päätöksen. Kuntoutuksen tarve on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna harkinnanvaraiseen psykiatriseen kuntoutukseen käytettiin 11,3 miljoonaa euroa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että psykoterapian lähestymistavalla on saatu hyviä tuloksia pyrittäessä korjaamaan nimenomaan mielenterveysongelmista johtuvaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Psykiatrien kieli yhteistä
Pääsevätkö kuntoutukseen sitten ne, jotka siitä eniten hyötyisivät? Psykiatrit ja Kela ainakin painottavat selvästi eri asioita. Selvityksessä kävi ilmi, että tutkijoiden yksimielisesti hyväksymistä hakemuksista vain runsas puolet oli tullut hyväksytyksi Kelassa. Vastaavasti löytyi sellaisiakin hakemuksia, jotka oli Kelassa hyväksytty, vaikka tutkijoiden yksimielisen arvion mukaan perusteita hyväksymiselle ei ollutkaan.
Kelan hyväksyvää päätöstä ennusti parhaiten se, miten lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota psykoterapian lisäksi suunniteltuun muuhun hoitoon, kuten lääkitykseen.
Yhteinen kieli siis löytyi useimmiten tutkijoiden ja lausuntoja kirjoittaneiden psykiatrien välille kuin psykiatrien ja Kelan korvauskäsittelijöiden välille.
- Huomattavaa on, että seikat, jotka olivat kaikkein tärkeimpiä Kelan päätöksenteossa, kuvattiin lausunnoissa usein hyvin puutteellisesti; ikään kuin lausuntojen kirjoittajat eivät olisi edes pitäneet niitä oleellisina tietoina, tutkimuksessa todetaan. Lääkärit kyllä esittävät kuntoutukselle laaja-alaisesti perusteluita, mutta jättävät varsinaisten johtopäätösten tekemisen lausuntojen lukijoille ja kuntoutuspäätöksen tekijöille. Ongelmaksi tämä nousee siksi, että lausuntojen kirjoittajien ja lukijoiden koulutus ja näkökulmat eroavat merkittävästi toisistaan. Samoista lähtökohdista voidaan siis päätyä aivan erilaiseen johtopäätökseen.
Lääkärit näyttivät myös selvästi suojelevan potilaitaan jättäessään esimerkiksi päihteiden käytön pois lausunnosta peläten sen vaikuttavan kielteisesti kuntoutuspäätökseen.
- Näyttääkin ilmeiseltä, että nykyistä enemmän tarvittaisiin keskustelua erilaisen koulutus- ja työkulttuuritaustan omaavien osapuolten välillä, jotta yhteistyö toimisi nimenomaan potilaan parhaaksi, Kari Pylkkänen huomauttaa.
- Varmasti tarvittaisiin nykyistä enemmän yhteistä koulutusta psykiatrien ja korvauksista päättävien kesken niin Kelan kuin esimerkiksi psykiatriyhdistyksen toimesta, toteaa Kelan asiantuntijalääkäri Timo Pohjalainen. Koulutus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lääkärit opetettaisiin runoilemaan vetoavia hakemuksia. Myös Kelan päätöksentekijöiden kanssa olisi tarpeen käydä läpi, millaisia tietoja lausuntojen tulisi sisältää ja mitkä seikat on otettava huomioon kuntoutuspäätöstä tehdessä.
