Psykoterapeutit huolissaan Kelan psykoterapiapäätöksistä
Psykoterapeutit ovat huolissaan Kelan päätöksistä, jotka supistavat harkinnanvaraista psykoterapiakuntoutusta. Päätökset rajoittavat terapiakäyntien määrän yhteen viikossa aikaisemman kahden tai kolmen sijasta. Viimeisimmän ohjeen mukaan tänä vuonna ei enää saa tehdä uusia päätöksiä psykoterapiakuntoutuksen aloittamisesta.
Monet psykoterapeutit pitävät kriittisenä kysymyksenä nimenomaan sitä, kuinka monta kertaa viikossa potilas saa käydä terapiassa. Psykoterapian on oltava riittävän intensiivistä, jotta todellisiin ongelmiin päästään käsiksi ja muutos saadaan aikaan.
- Terapian tarvitsijoissa on yhä enemmän lapsia, joille yksi terapiakäynti viikossa ei riitä, koska heidän koko psyykkinen rakenteensa on eheytettävä terapiatyöskentelyn avulla, sanoo Tuusulan terveyskeskuksen lasten ja nuorten erityispalveluyksikön ylilääkäri Eeva Huikko. Hän on myös Suomen lasten ja nuorisopsykoterapiayhdistyksen puheenjohtaja.
- Jos yksinkertaistetaan, niin psykoterapiaa, kuten antibioottejakin, annetaan erilaisilla frekvensseillä. Jos frekvenssiä rajataan keinotekoisesti, määritellään samalla myös sitä, minkä tyyppistä hoitoa voidaan antaa. Luulen, ettei missään muussa hoidossa tai kuntoutuksessa voitaisi tehdä tällaista yksipuolista hallinnollista päätöstä.
- Psykoterapia ei ole mitään kätten päällepano -hoitoa tai jutustelua, vaan siinä työskennellään johdonmukaisesti sitä kohti, että lapsi tai nuori kuntoutuu koulunkäyntikykyiseksi ja työkykyiseksi aikuiseksi, hän huomauttaa.
Eeva Huikon mukaan on selvää, että jaettava rahamäärä on rajallinen. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei terapioiden tarve häviä, vaan kasvaa. Psykoottisia, jopa avoimesti harhaisia lapsia on entistä enemmän.
- Kun nämä nykyiset kuntoutettavat ovat aikuisia, on luvassa vaikeuksia, ellei asiaan tartuta.
Kelan päätökset luovat hänen mielestään myös eriarvoisuutta: osa kuntoutuksen tarvitsijoista saa sen yhteiskunnan kustannuksella, osa ei.
Eeva Huikon mielestä psykoterapiakustannuksille maksajaa etsittäessä olisi tärkeää määritellä hoito ja kuntoutus.
- Ne ovat määrittelemättä. Ei ole sovittu, missä hoito loppuu ja kuntoutus alkaa. Monestihan pelisäännöt vain sovitaan, kuten vaikkapa verenpaineen hoidossa. Samalla tavalla voitaisiin menetellä psykoterapiankin suhteen, jotta psykoterapioista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset voitaisiin mielekkäästi jakaa, sekä kunnat että Kela tietäisivät selkeästi vastuunsa ja jokainen saisi senkaltaista terapiaa kuin tarvitsee.
Rahat loppuivat jo kesällä
Lasten ja nuorten harkinnanvaraiseen psykoterapiakuntoutukseen tarkoitetut rahat loppuivat jo viime kesänä, ja Kela ilmoitti, ettei uusia terapiapäätöksiä voida enää tehdä. Myös aikuisten psykoterapian myöntämistä rajoitettiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön puututtua asiaan Kelalle kuitenkin myönnettiin loppuvuodeksi neljä miljoonaa euroa lisärahaa. Siitä kolme miljoonaa euroa oli tarkoitettu lasten ja nuorten terapioihin, loput aikuisten psykoterapiaan.
Kelan mukaan määräraha ohjataan ensisijaisesti jatkopäätöksiin, lähinnä psykoterapiakuntoutuksen jo aloittaneiden potilaiden toisen vuoden terapioihin. Lokakuun alusta lähtien korvataan kuitenkin vain yksi terapiakerta viikossa aikaisemman kahden kolmen sijasta. Lokakuussa Kela päätti lisäksi, ettei neljän miljoonan euron lisärahalla saa enää tehdä uusia kuntoutuspäätöksiä tänä vuonna.
Psykoterapia kuntoutuksena -tutkimushankkeen mukaan ensimmäinen kuntoutusvuosi oli riittävä alle 20 prosentille potilaista. Kaksi vuotta kuntoutuksessa olleista noin puolet olisi vielä tarvinnut kolmannen kuntoutusvuoden.
Kysyntä kasvoi nopeasti
Kelan päätösten taustalla on palvelujen kysynnän nopea kasvu. Lasten ja nuorten harkinnanvaraisen psykoterapiakuntoutuksen kustannukset kasvoivat viime vuoden alkupuoliskolta tämän vuoden vastaavaan aikaan 47 prosenttia. Aikuisten psykoterapian kustannusten kasvu ei ollut yhtä suurta.
Psykoterapiaa sai harkinnanvaraisena kuntoutuksena viime vuonna yhteensä noin 10 600 henkeä, joista lapsia ja nuoria, eli alle 26-vuotiaita, oli noin 3 700.
Tämän vuoden alkupuoliskolla psykoterapiakuntoutuksessa oli kaikkiaan noin 9 800 henkeä. Lapsia ja nuoria heistä oli noin 4 000.
YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen onkin ehdottanut, että psykoterapiakuntoutuksen turvaamiseen ohjattaisiin kansallisen terveysprojektin hankemäärärahoja.
Pelisäännöt tarpeen
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on kommentoinut keskustelua määrärahoista muistuttamalla psykiatriaan viime vuosina kohdennetuista panostuksista: Hänen mukaansa kunnille on annettu lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden hoitamiseen kymmeniä miljoonia euroja lisää vuodesta 2000 lähtien ja Kelan harkinnanvaraisen psykoterapian määrärahan tasoa on nostettu vuositasolla noin 12 miljoonalla eurolla.
Mönkäreen mukaan nyt onkin tarpeen selkiyttää pelisääntöjä voimavarojen käytössä, jotta rahat eivät jatkossa lopu kesken vuotta.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Kuntaliitto, Stakes ja joukko psykiatrian asiantuntijoita yrittää marraskuun alkuun mennessä laatia pelisäännöt, joilla sovitaan työnjaosta kuntien järjestämän hoidon ja Kelan korvaaman psykoterapian kesken.
